*

timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Mihin uusi oikeusministeri pyrkii – murentamaanko yksilön oikeusturvaa?

Tuore oikeusministeri Antti Häkkänen puhuu ennen virkaanastumistaan eriskummallisuuksia. Huolestuneine lausuntoineen kansalaistottelemattomuudesta hän lähettää tahtomattaan tai tahallaan tavallista ihmistä huolestuttavan viestin. Demonisoiden kansalaistottelemattomuutta oikeusministeri vaikenee siitä, että kansalaistottelemattomuus kuuluu lisäkeinona kansalaisten oikeusturvan takuiden ”työkalupakkiin”.

Kansalaistottelemattomuuden oikeutus pohjautuu samaan seikkaan kuin tavanomaisten lakien perustuslaillisuuden parlamentaarinen ja oikeudellinen valvonta. Näillä keinoillahan voidaan taata se, että yksittäistä lakia sovellettaessa sovelletaan koko oikeusjärjestystä, jonka osana kyseinen laki saa oman merkityksensä ja sitovuutensa.

On huolestuttavaa kuulla oikeusministerin sanovan, ettei ole tarvetta varautua tilanteisiin, joissa kansalta vapaana ja puolueiden epävapaana saaman mandaatin käyttäjät olisivat huonoimpia mahdollisia. Näin huomio suunnataan pois siitä, että kansalaistottelemattomuus on tavallisten ihmisten keino suojautua huonoimpia mahdollisia vaaleilla valituksi tulleita valanpitäjiä ja näiden tahtoa toteuttavia oikeuksista piittaamattomia viranomaisia vastaan, kun muut vallanpitäjiin kohdistuvat rajoitukset ovat pettäneet.    

Huolettomasti oikeusministeri haluaa ilmeisesti hallinnollisen tehokkuuden nimessä lisätä vaaleissa mandaatin saaneille poliitikoille suorastaan sortaa vaalikautensa aikana yksilöä, olla piittaamatta lailla turvatusta yksilönsuojasta, jonka takeena perustuslakimme on, kun se tapahtuu vaaleissa ilmaistun enemmistön tahdon mukaan? Vaarallisella tavalla demokratia samastetaan vaaleilla valittuun hallitsijaan vähimpine mahdollisine rajoituksineen.  

Onko kokoomus aikeissa luopua oikeudellisesta liberalismista?

Miksi kokoomuslainen esittää tällaista – kenties mielistelläkseen pakolaisten kiusaamishaluisia perussuomalaisia? Ketkä suomalaiset ovat seuraavia kiusaamisen kohteita, kenties työttömät työnhakijat?

Miksi oikeusministeri ei ole lausuntoineen linajassa modernin perusvapaus-ja ihmisoikeusajattelun kanssa? Onko moinen viranhoidon taitamattomuutta vai onko teeskentelyä, jonka pitäisi vahvistaa kansalaisten huolestuneisuutta ja kasvattaa heidän epäluottamusteen istuvaan hallitukseen?  

Liberaaleissa demokratioissa ei ole pyrkimys löytää viisaimmat hallitsijat rajattomine valtuuksineen, vaan löytää parhaat mahdolliset keinot suojalla ihmisiä vapauksineen ja muine oikeuksineen vallanpitäjien absoluuttiselta vallalta. Demokratiaa ei pidä samastaa vain säännöllisiin vaaleihin eikä äänioikeuksiin ja näiden käyttöön, jotka ovat pikemminkin kansanvallan edellytyksiä kuin toteutusta.

Toteutusta on se, että taataan vallanpitäjien tuomioistuimellinen valvonta, turvataan vapaudet ja oikeudet, taataan oikeusvaltioperiaate, so. valvoa kaikkia vallanpitäjiä, myös vaaleilla valittuja, ihmisten suojelemiseksi huonoimmilta mahdollisilta vallanpitäjiltä. Parlamentaariseksi sanotaan lakien valvontaa niiden esitysvaiheessa käyden niistä eduskuntakeskustelua tutkien näkökohtia puolesta ja vastaan, siis sovelletaan puntaroivaa demokratiaa.

Liberaalin demokratia ydin on suojata vapaudet ja oikeudet yksilöille vallanpitäjien toimia ja enemmistön välinpitämättömyyttä vastaan 

Modernissa demokratia-ajattelussa demokratiaa on kehitelty poliittisena järjestelmänä taata yksilölle vapauksineen ja muine oikeuksineen mahdollisimman luja turva valtionsa vallanpitäjiä ja vähemmistöille turva enemmistön siunaamaa sortoa vastaan.

Jotta laeista ei tulisi vallan turmelemien poliitikkojen keino tavallisten ihmisten, syntyperäisten tai ei-syntyperäisten, mielivaltaiseen tai julmaan kohteluun on oltava tarkka vallanpitäjien valvomiseksi kehiteltyjen menettelyjen noudattamisesta. Kansalaisten valpas kansalaistottelemattomuus myös kuuluu tapoihin valvoa vallanpitäjiä, jotta heistä ei tulisi huonoimpia mahdollisia vallanpitäjiä.

Tavoitteena on kehittää demokratiaa tällaisena järjestelmänä, siis vakuutuksena huonoimpien mahdollisten vallanpitäjien sortotoimia vastaan. Kenties selvimmin tämän ajatuksen muotoili sir Karl Popper. Se näyttää unohtuneen oikeusministeriltä, jos hän on joskus oppinutkaan sitä.  

Puoluekuriin alistuneiden poliitikkojen valtaa ei pidä kasvattaa tehokkuuden nimissä ylistyslauluin poliittisen järjestelmämme jumalallisuudesta

Perussuomaistenko miellyttämiseksi viranomaisemme haluavat vahvistaa suomalaisten kansakuntana, jossa vaalivoittajille myönnetään oikeus sortaa heille vastenmielisiä yksiköitä maassamme. Merkkejä ainakin yrityksistä toimia tähän suuntaan on esiintynyt ainakin pakolaisstatuksen myöntämisperusteiden tiukennuksina tai haluna kyttäillä työttömiä. Tällaiset merkit ovat taas osaltaan saaneen ihmiset ajattelemaan ja jopa suunnittelemaan kansalaistottelemattomuutta.    

Alkaako perussuomalainen piittaamattomuus perusvapauksista ja -oikeuksista tarttua kokoomuslaisiinkin? Joka tapauksessa oikeusministeri asetti itsensä melkoisen epäilyttävään valoon, kun alkoi maalailla demokratiasta ihannekuvaa täydellisten jumalallisten poliitikkojen hallintona. Vaihtaen puheenaihetta hän vältti toimittajan aiheellisen kysymyksen. Tämä koski sitä, onko yksilöillä Suomessa oikeus vastustaa sellaisen lain täytäntöönpanoa, joka ei toteuta Suomen laillista oikeusjärjestystä.

Toimiessaan kansalaisten edustajilleen suoman vapaan mandaatin rajoissa Suomen viranomaiset ovat velvollisia tekemään oikeusjärjestyksemme mukaisia päätöksiä esimerkiksi hylkäävän päätöksen saaneiden pakolaisten pakkopalautuksissa.

Viranomaisten pysyminen oikeusjärjestyksen takana on turvattava kaikin tavoin, myös kansalaistottelemattomuudellakin, jos muita keinoja onnettomasti ei ole. 

Suomen viranomaiset ovat lakisidonnaisesti hallitun valtion viranomaisia, jollaisten pitää huolehtia siitä, että heidän päätöksensä noudattaa vallitsevaa oikeusjärjestystä, siis huolehtia päätöksensä perustuslainmukaisuudesta ja ottaa huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset, vaikka eduskunta ei olisikaan varmistanut sovellettavan lain perustuslainmukaisuutta, mm. vapaus-ja oikeussäädösten mukaisuutta. Viranomainen ei sovella milloinkaan yhtä lakia, vaan oikeusjärjestystä kokonaisuutena. Velvollisuudentuntoisina kansalaisena Suomen kansalaisilla on suorastaan vastuu siitä, että viranomaispäätökset ovat laillisen oikeusjärjestyksen mukaisia.

Tuore oikeusministeri tavallaan vaihtoi puheenaihetta, kun hän – moittiessaan ”perustuslakifundamentalisteja” – vaati vaaleilla valituille poliitikoille vapautusta perustuslain (ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten) huomiotta jättämiseen silloin, kun on kysymyksessä poliittiset toimenpiteet, joita hallituspiirit sanovat ”uudistuksiksi”.  Hänen tavoitteenaan edustamine hallituksineen näyttääkin olleen pyrkimys purkaa yksilön oikeussuoja tai ainakin heikentää sitä.   

Missä tilanteissa kansalaistottelemattomuus on oikeutettua? 

Kun me kansalaiset siis havaitsemme, ettei esimerkiksi turvapaikan hylkäävää päätöstä ole tehty soveltaen koko oikeusjärjestystä, siis kaikkia ihmisoikeussopimuksia ja perustuslain vapaus- ja oikeusperiaatteita, vähintäänkin meillä on oikeus keskeyttää päätöksen toimenpide mielenilmauksin tai ääritapauksessa kansalaistottelemattomuuden avulla – itse asiassa jopa vastuu sen varmistamisesta, ettei ole aihetta perusteltuun epäilyyn oikeusjärjestyksemme laiminlyönnistä.

Laillisen oikeusjärjestyksemme näkökannalta on tärkeää aktivoida ihmiset toimimaan oikeusjärjestyksemme säilymiseksi ja hyväksi omalta osaltaan valvomaan sitä, että sovellettavat tavanomaiset lait ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kansalaistottelemattomuus voi lisääntyä, koska niin on käynyt aina, kun lakien parlamentaarinen ja tuomioistuimellinen valvonta ovat osoittautuneet riittämättömiksi.     

Kirkasotsaisuutta ilmaisevassa puheenvuorossaan oikeusministeri maalailee kuulijoilleen ihannekuvaa demokratiasta täydellisenä maailmana. Ainakin hän on epäuskottava vakuutteluineen, joiden mukaan vaaleilla ei voisi saada valituiksi eduskuntaenemmistöä, joka säätäisi laiksi kansanmurhan. Tällä luonnollisesti tarkoitetiin sitä, että jokin vähemmistöön lukumääräisesti joutuvaa ihmisryhmää tuhotaan järjestelmällisesti enemmistön välittämättä puuttua asiaan (esimerkiksi natsi-Saksan juutalaiset, 10 % maan silloisesta väestöstä).  

Liberaali demokratia perustuu ajatukseen, että epätäydellisessä maailmassa yksilön kannalta pahimmat olot voivat toteutua, ja siihen valppaasti pyritään lukemaan pahimpien vaihtoehtojen merkkejä 

Uusi oikeusministeri asetti itsensä melko epäilyttävään valoon, sillä toimittajan kysymyksellähän penättiin häneltä kansalaisia kiinnostavaa, mitkä oikeudet kansalaisilla on asettua puolustamaan oikeusjärjestyksemme pyhintä osaa, siis perusvapauksia ja -oikeuksia. Tästähän on kysymys kansalaistottelemattomuudessa, joka oikeusjärjestyksen toteutumisen valvonnan nopein tapa, kun viranomaisvalvonta, oikeudellinen valvonta tai parlamentaarinen valvonta ovat pettäneet.

Sanomatta lainkaan näkemystään tähän kansalaisille ja ihmisille tärkeään asiaan uusi oikeusministeri alkoi inttää toimittajalle, ettei Suomessa voisi edes säätää kansanmurhan toteuttamisesta lailla. Lausunnon voi ymmärtää väitteenä, ettei  maassamme ole huonoja poliitikkoja, joita vastaan yksilön vapaus-ja oikeusturvaa edes voisi tarvita. Oikeusministerin ajatuksena näyttäisikin olevan, että elämme niin täydellisessä maailmassa, ettei ole syytä varautua pahimpaan mahdolliseen vallankäyttöön ja mielivaltaan maamme asukkaita kohtaan.    

Lyhyt silmäys historiaan helposti osoittaa, että vaaleissa muodostunut enemmistön voitu saada joko tukemaan tai olemaan vastustamatta kansanmurhan toteuttamista.  Näinhän tapahtui 1900-luvullla keskisen tai eteläisen Euroopan maissa, joissa säädettiin antisemiittisiä ja muita syrjiviä lakeja enemmistön asettumatta vastustamaan niitä. Pakolaisvastaisten asenteiden jyrkkeneminen voi saada meidät höllentämään oikeusjärjestystämme tavoin, joiden takia myös tavallisten ilman valtaresursseja olevien ihmisten oikeusturva kärsii entistä enemmän.  

Kuinka voimme luottaa ylipäänsä poliitikkoon, joka maalailee demokratiasta täydellisen järjestelmän, verukkeeksi olla vastaamatta kysymykseen siitä, mitä perustuslain takaamat vapaus-ja oikeusperiaatteet hänelle merkitsevät ja aikooko hän edistää niitä halklituksen jäseninä. Pahasti vaikuttaa, että hallitus haluisi saattaa tavalliset ihmiset poliitikkojen ja näitä myötäilevien viranomaisten armoille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suosittelin blogiasi puhtaasti filosofisfundamentaaliselta kannalta.

En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan Häkkäsen kannanottoa asiaan kyseisessä TV-tentissä, sillä asialla on myös tilanteeseen liittyvä pragmaattinen ulottuvuus.

Ymmärrän, että juuri valittuna oikeusministerinä hänen olisi poliittisesti hyvin hankalaa asettua avoimesti kehottamaan ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen. Samoin toimittajan kysymys kansanmurhaa koskien oli todellakin aivan oikeasti hypoteettinen. Jos niin räikeästi meneteltäisiin perustuslain vastaisesti, niin on selvää, että tilanne olisi siinä vaiheessa jo sellainen, ettei mikään enää pätisi, mitä aiemmin on sanottu demokratiasta ja lain kunnioittamisesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Piti vielä lisäämäni, että jos kansalaistottelemattomuus sen moraalisen oikeutuksen vuoksi varauksetta hyväksyttäisiin toimintamuotona, niin eläisimme aikamoisessa anarkismissa siltä kannalta, että kenen moraaliarvojen mukainen kansalaistottelemattomuus olisi hyväksyttävää ja kenen ei.

Tämän lisäykseni kimmokkeena oli alempi blogi Puheenvuorossa:
http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236569-kir...

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Oikeusministerin ei ole tarpeen esittää tällaisia julistuksia - varsinkaan näin harkitsemattomasti (?) muotoiltuina.
Ellei hän jostain syystä nimenomaan niin halua tehdä.

Kysymys kuuluukin nyt : miksi hän halusi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hän ei halunnut, vaan kyse oli toimittajan tekemään kysymykseen vastaamisesta.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

On sinänsä hauska seurata kahta rinnakkaista julistusketjua : 1) Perustuslain kyseenalaistaminen 2) laillisuuden ehdottomuuden korostaminen.

Mutta ihmisten kannalta käytännössä tärkein on tietysti 3) ihmisoikeuksien kyseenalaisraminen .
Niiden alisteisuuden korosraminen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Katsoitko kyseisen ohjelman?

Toimittaja asetti Häkkäsen hankalaan tilanteeseen, kun tiedusteli häneltä tuoreena oikeusministerinä mitä mieltä hän on siitä, että peräänkuulutetaan kansalaistottelemattomuutta keinona vaikuttaa moraalisesti oikeina pidettyihin asioihin.

Hän ei nostanut esille erikseen turvapaikan hakijoiden kohtaloa, vaan vastasi kysymykseen yleisellä tasolla todeten, että Suomen lainsäädäntö on säädetty perustuslain mukaisesti kansanvaltaisella menettelytavalla ja korosti sitä, että kansalaistottelemattomuus edustaa aina jonkinasteista anarkismia, jossa aktivistien omat moraaliarvot menevät toiminnan ohjaajana kansanvaltaisen lainsäädännön edelle eikä pitänyt sellaista suotavana.

Miten hänen oikeastaan olisi pitänyt tuohon kysymykseen vastata? Sitenkö, että olkaa vain tottelemattomia, jos laki ei miellytä?

Toimittaja kysyi häneltä myös kuin ylipapit Jeesus Nasaretilaiselta konsanaan ansakysymyksen tilanteesta, jossa yhteiskunnan taholta tehdään massamurhaamista ja eikö silloinkaan saisi noudattaa omia moraaliarvojaan. Olisin itse vastannut siihen juuri samoin kuin Häkkänenkin, eli että kyseessä on Suomen kohdalla niin hypoteettinen kysymys, ettei siihen kannata juuri siinä tilanteessa edes ottaa kantaa.

Missään kohden hän ei ilmaissut omaa mielipidettään esimerkiksi karkoitettujen kohtaloa koskien t.m.s.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Kiitos kommenteista! Lisäisin seuraavan täsmennyksen kansalaistottelemattomuudesta.

Kansalaistottelemattomuus sulkee pois ainakin ihmisiin kohdistuvan väkivallan, minkä lisäksi kansalaistottelemattomuusteko on symbolinen ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomio sovellettavaan lakiin, joten siihen liittyy aina selkeästi artikuloitu selitys, miksi kyseinen laki tai sen soveltamistapa ei ole sopusoinnussa oikeusjärjestyksen kanssa, miten lakia tai sen soveltamista pitäisi parantaa jne.

Tarkoitus on herättää keskustelu asiasta, josta ei ole ilmeisestikään käyty aikaisemmin riittävästi yhteiskunnallista keskustelua.

Keskustelua kansalaistottelemattomuudesta haittaa se, että se sekoitetaan käsitteellisesti suoraan toimintaan, väkivaltaiseen tai väkivallattomaan lainvastaiseen toimintaan, jonka taustana on toimijoiden moraalinen närkästys tai dogmatisoiva sitoutuminen johonkin eettiseen järjestelmään. Kansalaistottelemattomuus on suoran, ”ulkoparlamentaarisen” toiminnan kaltaista, koska se on lain rikkomista, mutta ihmisten tai elämän vahingoittamisesta pidättyvää ja parlamentaarista valvontaa tukevaa toimintaa huolimatta siitä, että lakia rikotaan, mutta vain, jotta eettiset näkökohdat lain sisällössä saataisiin esiin viranomaiskäytännössä.
Kieltämättä on vahinko, etteivät monet mielestään kansalaistottelemattomuutta harjoittavat ymmärrä, ettei heidän toimintansa ole enää kansalaistoimintaa, jos yllä mainituista ankarista kriteereistä poiketaan johonkin suuntaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ovatko nuo esittämäsi kriteerit käsitteelle "kansalaistottelemattomuus" jossain virallistettuja tai muutoin vakiintuneita vai esititkö ne nyt tässä ilmaistaksesi mitä itse asialla tämän blogimerkinnän kodalla olet tarkoittanut?

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Kansalaistottelemattomuudesta
Kansalaistottelemattomuus on käytössä oleva suomennos englannin sanasta Civil disobedience, joka tulee englannin kieleen Henry David Thoreau’n kirjoituksesta, jonka otsikossa on kyseinen termi. Linkki: http://xroads.virginia.edu/~hyper2/thoreau/civil.html (1849) Sen jälkeen aiheesta on käyty keskustelua ja pyritty esittämään tarkempia kriteerejä sille.
Standfordin Yliopiston filosofisen ensyklopedian sivulla on mm. seuraava artikkeli. https://plato.stanford.edu/entries/civil-disobedie...

Artikkelissa mainitaan muista protestoinnin muodoista erottavina piirteinä kansalaistottelemattomuudesta samoja, jotka otin ersiin, joten en halua ottaa keksijän kunniaa mainitsemistani piirteistä.
Yhdysvaltojen kansalaisoikeustaistelussa käytettiin kansalaistottelemattomuuskampanjointia, kun kysymys oli väkivallasta pidättyvästä protestoinnista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta eikö ole kuitenkin myöskin aika ymmärrettävää, että Häkkänen toimittajan hiillostavan kysymyksen jälkeen pyrki esittämään tuoreena oikeusminiserinä mahdollisimman neutraalin ja poliittisesti korrektin vastauksen?

Eri asia olisi ollut, jos hän itse oma-alotteisesti olisi tullut julkisuuteen tässä asiassa tuomiten moisen kansalaistottelemattomuuden. Näinhän asia ei suinkaan ollut. Hänen vastaukseestaan vain luotiin tuo "kohu", jota tässä blogimerkinnässsäsi pyrit osaltasi ruokkimaan.

Hän ei suinkaan ollut valmistautunut vastaamaan tuohon kysymykseen eikä hänellä ollut mahdollisuutta etukäteen pohdiskella kuinka sanansa asettaisi.

Korostan siis edelleen sitä, että ymmärrän hänen vastauksensa eritäin hyvin.

Se ei ollut kovinkaan tuomitseva sellaista kansalaistottelemattomuutta kohtaan, joka universaalisten oikeudenmukaisuusperiaatteiden kannalta olisi tulkittavissa oikeutetuksi. Hän pitäytyi vain yleisissä laillissuusperiaatteissa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Keskisuomalaisessa oli aika hyvä juttu aiheesta:

"Harjun mielestä suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirre on, että radikaaleistakin liikkeistä tulee pikkuhiljaa salonkikelpoisia. Yksi esimerkki on esimerkiksi Koijärvi-liike vuonna 1979, josta kehittyi ensin Vihreä liitto ja sittemmin Vihreät-puolue.

Kansalaistottelemattomuus käsitteen kehitti yhdysvaltalainen Henry David Thoreau 1848. Kuuluisia kansalaistottelemattomuuteen kehottajia ovat olleet myös Mahatma Gandhi ja Martin Luther King."

http://www.ksml.fi/kotimaa/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-yl...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset