*

timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Vainotulle turvapaikan myöntävä taannee tulevaisuudessa sen itselleen

Vainotuille turvapaikan takaavaan järjestelmään kansan osallistuvat varmistaakseen sen, että sitten kun niiden alue joutuu miehitetyksi, kansaan kuuluvilla on oikeus päästä turvaan miehittäjältä. Ajatuksena on vastavuoroisuus: kun tarjoamme vainotulle turvapaikan, edistämme myös mahdollisuuttamme saada turvapaikka, kun itse tarvitsemme hengenhädässä tai vapauttamme vietäessä sitä. On Venäjän nykyisen diktatuurijohdon sekä sitä myötäilevän kiihkokansallisen oikeiston etu, että puramme turvapaikkajärjestelmän tarjoamatta tilalle uutta.  

Vaatiessaan turvapaikkajärjestelmän poistamista mm. perussuomalaiset eivät välitä vähäänkään siitä, miten suomalaisten käy silloin, kun maa joutuu miehitetyksi. Pakolaisstatuksen vastustajat mitä ilmeisimmin ajattelevat Suomen miehittäjän olevan heille mieluinen. Todennäköisin mielittäjä tai sisäpolitiikan valvojaksi pyrkivä hegemoninen taho on Venäjä – mikäpä muu. Halla-aho on sentään ainakin puheissa sanoutunut irti Venäjän rahoituksella tapahtuvasta kiihkokansallisuustunteen lietsomista – tiedä sitten, onko teoissa. 

Ei ole mahdotonta ja on todennäköistäkin, että rautatieaseman aukiolla leiriä pitävien rajat kiinni-ihmisten rahoittaja on sama, joka myös miehittäjänä olisi heille mieluinen, nimittäin Vladimir Putin. Tältähän iso osa Euroopan äärioikeistosta saa rahoitusta. Tällainen rahoittaja sitoo heidät vieraan valtion johdon pyrkimyksiin. Ilmeisestikään pakolaisvastaisuus ei ole muuta kuin keino viedä huomiota politiikalta tavoitteineen järkyttää Venäjän länsilaajentumista ja heikentää EU:ta tai hajottaa se. Tästä seurannee Suomen joutuminen Venäjän etupiiriin. Tämä politiikka on menestynyt Unkarissa, jossa äärioikeistopopulistinen johtaja ajaa avoimesti Venäjän etua EU:ssa.

Tulevissa Ranskan presidentinvaaleissa Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman ehdokas on Putinin, Venäjän ja Unkarin avoimesti tukema. MV-lehden kaltaiset valhemediat ovat Venäjän propagandan kanavia Eurooppaan vaaleissamme, myös käytävissä kuntavaaleissamme.  Pakolaisstatuksen purkajat siis MV-lehteä seuraavien tai perussuomalaisten piirissä halunnevat sitä, ettei suomalaisilla ole mahdollisuutta saada turvapaikkaa mistään sitten, kun turvapaikan tarve on akuuttisin. Tämä auttaisi Venäjää sitomaan suomalaiset entistä lujemmin valtaansa.

Suomen miehittämistäkään ei ole syytä sulkea pois, jos/kun Venäjän valtaapitävien geopoliittinen intressi edellyttää Suomen liittämistä Venäjään. Vahvistuva diktatuuri Venäjällä ei sekään tule toimeen ilman populistisesti kalasteltua kansansuosiota, varsinkin kun johtoa haastaa kasvava korruptionvastainen populismi Venäjällä.  Helpoimmin anastettavien naapurimaiden kiusaaminen tai valtaaminen on tarjona keinoksi kalastaa suosiota populismilla. Vaalien peukaloimisen lisäksi vallanpitäjän kannattaa käyttää myös suurvaltatoiveisiin vastaavaa kansankihotusta.  

Suurvaltapolitiikan avainkysymyksiä on Yhdysvaltojen presidentiksi noussut menestyksekäs populisti, mestarillinen oman typeryytensä tai pahuutensa salaaja, Donald Trump, joka hyödynsi presidentinvaaleissa alt-right-sivustojen radikaalioikeistolaisuutta, jolla ei ole juurikaan mitään tekemistä konservatiivisuuden kanssa, vahvisti omassa vaalisanomassaan perusteettomimpia ennakkoluuloja, rasismia ja lietsoi kansassa uinuvia pelkoja sekä yllytti väkivaltaan kaikenlaisia vähemmistöjä vastaan. Trump pidättyi arvostelmasta kansainvälisen oikeuksien loukkauksia, joita Venäjä on tehtaillut, mahdolliseksi saadakseen Venäjän masinoimat valemediat auttamaan itsensä vaalivoittoon. Sen sijaan mustasi sen maan, Yhdysvaltojen, mainetta välivaltaisena, sortavana jne., joiden presidentiksi hän nousi.

Neuvonantajineen Trump lienee tehdyt yhteistyötä Venäjän kanssa, kun Putin omine kätyreineen pyrki vahingoittamaan Yhdysvaltoja. Trumpin ja hänen neuvonantajiensa mahdollinen syyllistyminen jopa maanpetokseen populistisen vaalikampanjansa ja virkaanastumisensa aikana on tällä hetkellä rikostutkinnan alaista. Tähän mennessä laittomista Venäjä-suhteista kiinnijääneet Trumpin avustavat saattavat joutua kärsimään johtajansa sijasta tai saada syytesuojan kertoakseen rikostutkijoille Trumpin osuudesta sellaista, jonka vuoksi paineet Trumpin eroon tai muille häneen kohdistuville seuraamuksille kasvavat.

Trumpin hallinto selvemmin järjestäydyttyään ei enää vaadi Venäjän vapauttamista tämän kansainvälisen oikeuden loukkauksista saamista pakotteista eikä myöskään hyväksy Venäjälle oikeutta jatkaa miehitystä Krimillä ja Itä-Ukrainassa, vaan Yhdysvaltojen nykyhallinto on siis peräytynyt Venäjän etujen ajamisesta, mikä liittynee Trumpin hallinnon tarpeeseen päästä yhteistyöhön Kongressin oman republikaanienemmistön kanssa ja edellä mainittujen hallintoon kohdistuvien rikosepäilyjen vuoksi.

Trumpia kohtaan lukkarinrakkautta ovat tunteneet Venäjän itsevaltaisen johdon ohella Europpan ja Suomen radikaalioikeistopiirit, joita mahdollisesti on Suomi ensin-, rajat-kiinni-liikkeissä, Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kansalaispuolueessa ja perussuomalaisten piirissä. Euroopan ja Suomen edellä mainitut toimijat ovat kenties rikokseen taipuvaisuuteen epäiltäviä samoin kuin Trumpin ja Putinin kannattajapiirit. Kannattaa olla valppaina kyseisen radikaalisen oikeiston suhteen tämän mahdollisesta taipumuksesta maansa perustuslain ja valtiorikosoikeuden vastaisuuksiin.  EU-kansanäänestysten ja Nato-vastaisten vaatijoissa voi olla myös radikaalioikeiston diktatuuripyrkimysten ajajia.          

Vaadittaessa Suomen eroa EU:sta tai jäämistä Naton ulkopuolelle ihmeellisesti vaietaan EU:n ja Naton heikkenemisen mahdollisesta seurauksesta, että Venäjän hegemonia Suomessa kasvaa ja kansalaisen vapaus kaventuu ja oikeudet vähenevät. Tällaista hegemoniaa sanotaan perinteisesti imperialismiksi. Kun Putinin virallinen populismi tulee Venäjällä korruptionvastaisen populismin haastamaksi, pysyäkseen vallassa Putin saattaa hakea kansansuosiota laajentamalla aluettaan ja laajentamalla sitä siellä, missä riski joutua konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa on pienin.

Tällä hetkellä, kun poliittisilta tavoitteiltaan epäselvältä tai vaikenevalta vaikuttava Trump ja Venäjän imperialismia elvyttävä Putin eivät ole vielä kohdanneet, on täysin arvausten varassa, millaisiksi johtavan supervallan Yhdysvaltojen ja pienen, jos kohta suuruudenhulluna esiintyvän johtajansa mielestä suuren Venäjän suhteet lopultakin muotoutuvat, on syytä pysyä järkevästi epäluuloisina sellaista äärinationalistista politiikkaa kohtaan, jota populistioikeisto ja muu Venäjän mahdollisesti tukeva radikaalioikeisto Euroopan eri maissa pyrkii toteuttamaan.

Turvapaikkajärjestelmän purkamisvaatimukset tarjoamatta tilalle jotakin muuta turvapaikkajärjestelmää lienee esitetty taka-ajatuksineen hajottaa EU:ta ja Natoa piittaamatta siitä, että se palvelee Venäjän suurvalta-aseman vahvistamistavoitteita ja välittömästi Venäjään rajoittuvien maiden alistamista Putinin imperiumin valtaan. Radikaalioikeisto ja oikeistopopulistit ovat avoimesti suosineet Venäjää. Donald Trump on tehnyt samoin siinä määrin kuin kongressi ja Yhdysvaltojen oikeuslaitos eivät ole kyenneet Venäjän suosimista estämään. Suomesta on puuttunut avoin keskustelu asiasta.

EU:ta, Natoa vastustavien ja turvapaikan myöntämismenettelyn vastustajien ehdokkaiden tulisi osoittaa äänestäjille vaihtoehtoinen tapa torjua Venäjän länsilaajentuminen, jotta he eivät ajaisi kansaamme suoraan suden suuhun. Heidän tulisi osoittaa, etteivät he pelkästä vallanhimosta lietso kansallismielisiä ja isänmaallisia tuntoja, so. teeskentele kansallismielisyyttä ja isänmaallisuutta, ts. niiden henkilökohtaisten etujen vuoksi, joita toivovat saavansa Venäjältä, kun länsi luhistetaan sisältäpäin. Kuntavaaleissakin valituksi tulleilla edustajilla on kuntatasolla päätösvaltaa lähtömaissaan vainoa ja oikeuksiensa sekä vapauksiensa riistämistä pakenevien ihmisten sijoittamiseen. Heidän tulisi ymmärtää huolehtivansa myös oman kansansa ja äänestäjiensä oikeuksista siinä mahdollisessa tulevaisuudessa, jossa Venäjä puuttuu tavalla tai toisella loukkaavasti Suomen kansalaisten vapauteen ja oikeuksiin.

Tulevaisuutta ennakoiva politiikka tulee järjestää Euroopassa siten, että Unkaria arvostellaan sekä oman maan kansalaisiin että turvapaikanhakijoihin osuvista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkauksista ja pyritään parhaan mukaan estämään tekemästä mainittuja vääryyksiä ja varoitetaan veljeilemästä Venäjän kanssa Euroopan kansoja vahingoittavilla tavoilla. Puolan populisteille tulee tehdä selväksi, ettei heillä ole oikeutta tuhota maansa lehdistöä ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta siten kuin Unkarissa on tehty. Liberaalin demokratian vahingoittamista on vastustettava demokratiaan kuuluvin tavoin riippumatta siitä, tapahtuuko se Venäjän kyseenalaisten hankkeiden edistämiseksi (esimerkiksi Ukrainassa ja Krimillä) tai näistä hankkeista riippumatta (esimerkiksi Puola). Turkin ei saa antaa painostaa EU:ta uhkauksilla ohjailla pakolaisvirtoja.

Ennen toista maailmansotaa, jolloin Saksan, Neuvostoliiton ja Japanin sekä joidenkin pienempien diktatuurien ja autoritaaristen valtioiden liiton pelko oli suuri ja jolloin tätä liittoutumaa vastaan länsivallat joutuvat oman ja arvojensa turvaksi liittoutumaan, länsivallat liittoutuivat Neuvostoliiton kanssa estääkseen Neuvostoliittoa liittoutumasta pysyvästi Natsi-Saksan kanssa, vallitsi tilanne, jota vastaavasti nyt Venäjää ja muita autoritaarisia valtoja pitäisi estää lähentymästä toisiaan Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Tällaisessa tilanteessa turvapaikkajärjestelyt ovat ehdottoman tärkeitä, jotta estetään vapauden ja liberalismiin perustuvien oikeudenmukaisuuden arvojen tuhoutuminen.            

Jos Putin epäonnistuu pakolaisvastaisten voimien nostamisessa valtaan Euroopassa, niin Suomen valloituksen merkitys tulee suuremmaksi Venäjän valtaapitävien näkökannalta. EU:n piirissä Venäjä tukee huomion kohdistamista pakolaisiin ja maahanmuuttoon, heikentääkseen siten mm. Suomen mahdollisuuksia joutua Venäjän valtaapitävien entistä vahvemman hegemonian piiriin.

800-luvulta alkaen länsimaihin vakiintunut periaate antaa turvapaikka vastavuoroisesti vainotuille on osoittautunut keinoksi asettaa rajoja vallanpitäjien itsevaltiudelle, tunkeutumiselle ihmisten yksityiselämään ja säilyttää yksilön arvo. Se on tullut osaksi liberalistista politikkaa ja sellaisena jäänyt osaksi länsimaisten aatteiden kokonaisuutta.  Suomen kansalaiset voivat jopa lähitulevaisuudessa joutua hakemaan turvapaikkaa, kun poliitikkomme epäonnistuvat maamme turvallisuuspolitiikan järjestämisessä ja itsenäisyyden turvaamisesta vapauksinemme ja oikeuksinemme kaikkineen. Käsittämätöntä on, että kansallismielisyys alkaa tarkoittaa samaa kuin isänmaanpetturuus – ainakin joidenkin kansallismielisten ajattelussa, joko tahattomasti tai tahallisesti.

          

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset