*

timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Donald Trump – konservatiiviko hämärine taustavaikuttajineen?

On paljon aprikoimisen aihetta kysymyksessä, mikä oikein on Donald Trumpin ideologia. Muuta tietoa ei ole, kuin että neuvonantajineen hän on Julius Evolan eräänlainen opetuslapsi tai ainakin hänen neuvojansa ovat. Stephen Kevin ”Steve” Bannon on Trumpin ”tallissa” keskeinen vaihtoehto-oikeistolainen vaikuttaja, joka näyttää tuntevan Evolaa. Tällainen oikeisto on historian roskatynnyreistä löytyvää taantumusoikeistoa, reaktionäärisyyttä. Milo Yiannopoulos on myös tunnettu vaihtoehto-oikeistolaisuuden (eng. alt-right) äänitorvi. Bennonin radikaalisesti oikeistolaisen vallankumousajattelun näyttää yhdistävän fasismiin eurooppalaisen radikaalioikeiston suuri tuntematon teoreetikko Evola, johon sietää muidenkin kuin Hännikäisen tutustua.  Bannonia ja Evolaa näyttää yhdistävän sama eetos.

Trumpin voiton myötä radikaalioikeistolaiset näyttävät saavan sananvaltaa myös päivänpolitiikassa, vaikka heihin Trump näyttää ottaneen etäisyyttä vaalivoittonsa jälkeen. Vaalien aikaan heidän tukensa kelpasi.  

Julius Evola taidehistorian ja poliittisen ohjelmakirjoittelun unohdettu suuruus 

Julius Evola, parooni Giulio Cesare Andrea Evola (1898-1974) on nykyäärioikeistolaisen politiikan ehkä merkittävin edelläkävijä. Dadaistina, dadaisteista ehkä taidehistoriallisesti merkittävimpänä, ja futuristina (vannoutuneeksi fasistiksi kehittyneen Marinetin perustama taidesuuntaus) 1900-luvun kuvaama-ja runotaiteessa mainetta niittänyt Evola, uusvanhan oikeistolaisuuden teoreetikko, on jäänyt merkittävyyttään vähemmin tunnetuksi modernin vaihtoehto-oikeiston ihailemana suurmiehenä, Italian fasistiliikkeessä uransa luonut ”konservatiivinen vallankumouksellinen”, siis traditiomielinen fasisti.

Tavoitteenaan Evolalla oli kehittää kansainvälinen fasistinen ohjelma, joka tunnustaa Japanin samurait, Afrikan zulusoturit, eurooppalaiset perinteiset sankarihyveelliset soturit tasavertaisiksi kaikkien maailman sankareiden kanssa ja sankarivalmiuksien avulla vastustaa kulttuurin korruptoitumista. Poliittisena ajattelijana Evola näyttää antaneen merkittävimmän panoksen rotumyytin kehittelyyn. Historiallinen fasismi oli voittopuolisesti nationalistista, kun sen useimmat kannattajat väittivät rotuerojen olevan kansakuntien välisiä. Evola katsoo rotuerojen olevan kansakuntien sisäisiä.

Ajatuksen sovellutus Suomessa voisi olla ajatus kansakunnassamme olevasta perussuomalaisten valiojoukosta, jonka piiriin pääsy on vain niillä, joilla on kyky ja halu olla yleismaailmallista sankarirotua, oikeus olla tekemättä arvolleen sopimatonta työtä ja alistaa orjikseen muut, jotka ovat luonnollisia orjia kelvollisina ainoastaan puhekykyisiksi työjuhdiksi.  Perusssuomalaisten ja nimi englanninnos houkuttelee tähän tulkintaan.

Miten korvata nykyinen nousukaseliitti sellaisella eliitillä, joka ansaitsee syntyperänsä nojalla asemansa?

Evolan mukaan eliitin oikeutena on anastaa kaikki valta ja pyrkiä menestykseen riippumatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on orjiksi pakotettujen tai muiden ali-ihmisten asemaan. Fasismin ydin on sankarillisen yksilön kultti. Hän ei saa paeta sankarikuolemaa perinteen puolustamiseksi.   Evolan kutsumuksena oli tehdä voitavansa kulttuurin laajan ”juutalaistumisen ja proletaaristumisen” kehityssuunnan kääntämiseksi takaisin hierarkkiseksi kastiyhteiskunnaksi, joita ovat puolustaneet perinteisesti muinaiset viisaat, kuten Platon, Intian brahmalaiset, hindulaiset jne. Evola oli edelläkävijä ajatuksineen välttämättömyydestä organisoida sankarihyveelliset muslimisoturit taisteluun ”juutalaisuuden” vanavedessä leviävää juurettomuutta vastaan, jonka tuhovaikutus on ulottunut kaikkialle kapitalistiseen maailmaan ja on ollut muuttaa maailman kokonaan proletaariseksi ja kommunistiseksi.

Soturieliittiin haluavia Evola kehotti irrottautumaan yli-ihmisyyttä turmelevasta työstä, kehittymään sotureiksi ja nousemaan soturikyvyttömien orjamiesten ja ylimmän ihmisyyden ulkopuolelle jäävien naisten yläpuolelle sekä jättämään yli-ihmisarvolle sopimaton tuotannollinen työ näille alemman rotujen edustajille.

On syytä muistaa, että fasistiset aatteet hävisivät toisessa maailmansodassa liberalismille ja kommunismille, joten aatteistaan kiinnipitänyt Evola oli ideologisen vähemmistön edustaja maltillisen oikeiston ja vasemmiston enemmistön keskuudessa, jolle oli vierasta ajatella ihmiskunnan pelastuksen edellyttävän kasteihin perustuvaa erottelujärjestelmää kaikenrotuisten ja taustaisten ihmisten joukossa. Tämän tradition mukaisen identiteetin omaksuminen ja säilyttäminen oli edellytys historiassa etenevän rappion hidastamisessa ja vallankumouksen tietä tapahtuvassa paluussa luonnolliseen erottelujärjestelmään ihmisten välillä.

Fasismi ei ole välttämättä leimakirves, vaan 1900-luvun merkittävä yhteiskuntafilsofinen ja poliittinen suuntaus, jota Evola edustaa

Fasismi on sana, jonka merkitykseiin kuuluu myös sellainen, jolla luonnehditaan ihmisä sellaisen liikkeen jäseniksi, jonka pyrkimyksenä oli säilyttää yhteiskunta 1900-luvun yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta hierarkkisena ja määrätyllä tavoi epädemokraattisen epätasa-arvoisena.  Outoa nykyään on se ilmiö, että päästetään suusta älähdys kuultuaan tulleensa nimitetyksi fasistiksi ikään kuin älähdyksenä siitä, että kalikka kolahti.

Onhan niin, että älähdykseen ”En ole fasisti” on ennen muuta niillä, jotka fasisteiksi itsensä tietäen eivät halua sitä julkisesti tunnustaa. Näin alkaa olla Suomessakin. Siellähän, tunnetun sanonnan mukaan ei ole tulta ilman savua. Näin ollen fasisteja on siellä, missä ärsyynnytään fasistiksi sanomisesta. Kun sanotaan: "en ole fasisti, mutta ...", eikö tämä ole merkki siitä, että se muodikas oikeistolainen ajatus, joka aiotaan lausua, on puhujankin mielestä fasismia. Vaihtoehto-oikeistolaisuus on nykyisin fasismin kietoilmaus, koska monet sen ajatukset ovat peräisin fasisteisten ajattelijoiden kirjoituksista. 

Monella ihmisellä on nykyään palava halu olla fasisti pyrkien samalla kieltämään sen tai piiloutumaan jonkin kiertoilmauksen taakse. Konservatiivi on suosituin kiertoilmaus fasistille. Tämä on huolestuttava piirre mykykeskustelussa. ”Fasisti” on korvaamaton sana, kun keskustellaan esimerkiksi Donald Trumpin neuvonantajien ideologiasta, sillä muiden nimitysten käyttö siitä on harhaanjohtavaa.

Innoittajana heille on Julius Evola, italialaisten fasistien jälkivaikutukseltaan merkittävimpiin kuuluva ideologi ja poliittisen ohjelman laatija. Hänen mukaansa fasismi on hyvää, mutta ei riittävää radikaalioikeistolle, sillä hän halusi jotakin, mikä antaa paljon enemmän kuin fasismi milloinkaan saattoi antaa maailman sivilisaatiolle.

Netin aikakausi o nmahdollistanut aikaisemmin marginaalisten ideologioiden pääsyn pois marginaalista, tulemaan osaksi valtavirtaan. Poliittinen epäkorrektisuus tulee valtavirraksi tullessaan muodikkaaksi. Trump on viljellut poliittista epäkorrektisuutta ja hänelle näyttää sallitun se sen vuoksi, että hän on tullut politiikan ulkopuolelta. Hän on toiminut muurinmurtajana. 

Fasismi on etappi tiellä tradition luo

Aina vuoteen 1974, kuolemaansa, asti Evola osallistui aktiivisesti oikeiston teoreettiseen toimintaan ylpeänä toiminnastaan Italian fasistisessa liikkeessä sodan aikana. Hän käsittelee laajasti eri aiheita: esoteerisuutta osan politikkaa; vuoristokiipeilyä; tai pyhän Graalin maljaa vuosilta 1925—1974. 1920-luvun innovatiivinen oikeistolaisuus sai vaikutteita maagisilta ja esoteerisilta koulukunnilta. 1920-luvun oikeistolle oli ominaista vahvat vaikutteet maagisilta ja esoteerisilta koulukunnilta, joilta tuolloin myös myöhempi kyseenalaisesti hyvin kuuluisa saksalainen valtiomies Adolf Hitler.

Kaihomieli Atlantikseen ja Hyperboreaan, ei historiallisiin paikkoihin vaan kadotettuun mystiikkaan, luonnehtivat kulttuurista äärioikeistolaisuutta, jota Italiaksi kuvataan termillä nazismo magico – suomeksi kenties maaginen natsilaisuus. Mystiikasta koetetaan löytää ohjeistus päästäkseen siten kumoamaan moderni teollinen ja massayhteiskunta sekä korvata ne jollakin uusvanhalla.

Maaginen natsilaisuus tai uusvanhaoikeistoista on pyrkimystä tuhota kristinusko, joka on kaiken pahan alku ja juuri yksinkertaisesti sen vuoksi, että siihen sisälle on rakennettu ajatus kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus. Uusvanhaoikeistolaisuus on kulttuuriliike, jolla pyritään poistamaan kulttuurille turmiollinen tasa-arvo. Kysymyksessä ei ole uskonnon vastaisuus, vaan rakentaa tasa-arvon ja demokratian vastainen uuspakanallinen hengellinen ja poliittinen imperiumi – samaan tapaan kuin Lähi-idässä tavoitteena on islamin poliittinen ja hengellinen kalifaatti-imperiumi.

Esoteerinen natsilaisuus oleellisena osana eurooppalaista äärioikeistolaisuutta

Julius Evola toivoo Euroopan pelastuksen piilevän traditionaalisessa hengellisyydessä ja uuspakanuudessa sekä klassisen tradition soturillisessa henkisyydessä. Fasismi oli keino tavoitella tuota tavoitetta, mutta kaiken kaikkiaan liian vähäinen, joten hyvän fasismin ohella tarvitaan muuta, enemmän voimaa, periksi antamattomuutta ja vähemmän halua kompromisseihin.

Esoteerisuus tarjoaa fasismille ritualistista elitismiä, johon myös kuuluu elävä initaatio- eli siirtymä rituaalit (kuten tavallisesti salaseuroissa). Pienen ja suuren pyhän sodan avulla, siis yksilön subjektiivisen kasvuprosessin ja soturillisen ritarisäädyn yhteisen voimanponnistuksen myötä, onkin määrä tavoitella fasistista aristokratiaa. Kysymys on paljolti paluusta soturilliseen henkeen.  Vaihtoehto-oikeistolaisuus on sekä herooista että väärän elitismin vastaisuutta. Sen populismi on ymmärretty usein väärin: rakentavana poliittisena liikehdintänä sillä on pyrkimys korvata liikehtijöiden mielestä huono eliitti huomattavasti paremmalla, jalommalla. Tätä Donald Trumpkin tavoittelee mahdollisuuksiensa rajoissa. Fasismi on etappi tiellä tradition luo.

Fasismille luotava on oma kulttuuri

Ajatus ikuisesta paluusta traditioon turmeltumisen vaiheiden, esimerkiksi ”sivilisaatiota juutalaistaneen” nykykapitalismin ja neuvostolaisen kommunismin jälkeen, edellyttää järjestelmällistä hanketta luoda uusi kulttuuri, jossa ei ole yleistä yksilönvapautta, lainkaan ei tasa-arvoisuutta eikä ihmisten välistä universaalisuutta. Uuden kulttuurin luomiseksi onkin päästävä eroon humanismista ja romanttisuudesta ja korvattava ne aristokraattisella ja sotaisalla elämällä.

Uusvanhaoikeistolaisuus on ei-porvarillista oikeistolaisuutta. Esittämässään fasismin uudelleenarvioinnissa on keskeistä ymmärtää nationalismi uhaksi fasismin uudelle eliitille. Kysymyksessä on koko Euroopan pelastushanke, joten sen on määrä olla yleiseurooppalainen ja sellaisena vastustettava valtion proletaarista ja kansanomaista luonnetta. Evolan fasismi on oikeistolaista verrattuna siihen italialaiseen vasemmistofasismiin, jonka kanssa törmäyskurssissa hän oli 1930-luvun alkupuolella. Tyrmäyskurssilla hän oli myös niiden fasistien kanssa, jotka rakentelivat kompromisseja massojen ja katolisen kirkon kanssa. Evolan fasismi oli Italian fasismiliikkeen oikeistohaarautuma, jossa torjuttiin populistinen kansan liehittely.

Sotaisan elämän ihanne vaihtoehto-oikeistolaisuudessa

Perinteisesti fasistien asenne sotaan oli välineellinen eli sotaan ryhdyttiin valloitusten ja oman voiman vahvistamisen vuoksi. Sen sijaan Julius Evola näkee sodan elämän päämääräksi, sillä elämä on sotaista ollakseen arvokasta ja elämisen arvoista. Taustavoimineen Donald Trump on kiinnostunut asevarustelusta madollisesti senkin vuoksi, että nyky-yhteiskunnassa ja ainakin tässä kulttuurirappiovaiheessa armeija hierarkkinen ja sotaisaan elämään keskittynyt laitos, jonka avulla em. rappio voidaan voittaa uudella elämäntavalla ja auttaa ihmisiä palaamaan auktoriteetin aikaan. Evolan sotakäsityksessä on oleellisen tärkeää erottaa toisistaan sotilas ja soturi. Hänen tavoitteenaan ei ole perustaa sotilasyhteiskuntaa, vaan soturien yhteiskunta. Hänen kirjoitustensa esimerkkejä ovat Japanin samurait ja Lähi-idän arabisoturit.

Evolan vaihtoehto-oikeistolaisuus perustuu syvälliseen filosofiseen ideaan siitä, ettei perikato, josta Oswald Spengler paljon kirjoitti, ole mahdollista yksinkertaisesti siitä syystä, ettei traditio ole pelkästään menneisyyttä, vaan jotakin myös nykyisyydessä aina mahdollista. yli-ihmisten ja ali-ihmisten välinen oikea suhde on siis mahdollista palauttaa joka hetki ainakin paloittain, jollei kokonaan.

Traditio voidaan toteuttaa määrättyjen instituutioiden ja julkilausumien avulla. Sen toteuttaa kuningas, jumalallinen valtio ja seikka, että kuningas ryhtyy jumalana hallitsemaan yhteisöä, siis eräänlainen (perinteinen japanilainen) teokratia – viimeinen, mutta ei vähiten tärkeä, kastijärjestelmä (kuten Intiassa), alempien kastien korporaatiot (erossa herroista) ja miesten ja naisten jyrkkä erottelu (siten hindujen ja Islamin piirissä), askeesin harjoittaminen ja luja kiintymys maahan. 

Vaihtoehto-oikeistolaisuus on välttämättä vallankumouksellista                

Vaihtoehto-oikeistolainen historiankäsitys nojaa ajatukseen, että käynnissä oleva historiankulku on vääjäämättä taantumusta eli hetkestä toiseen tapahtuvaa huonontumista (kuten ihmisten yleensä ja sukupuolten tasa-arvon lisääntymistä), jolloin perikato on historiallisen tapahtumisen suunta, jollei vaikuteta tähän suuntaan millään väliintulolla. Syynä kulttuurin huonontumiseen on rotujen ja kansoissa eri kastien (jotka vastaavat ihmisryhmien sisällä rotuja) jatkuva sekoittuminen. Historianpituiset sekoittumisen ja rodustaan huonontumisen prosessit kulminoituivat maailmanhistoriassa amerikkalaistumiseen ja neuvostoliittolaistumiseen.  

Väestöjen, kansojen ja rotujen piirissäkin on eroja ja hierarkioita, joiden suhteen ei saa tapahtua sekoittumista. Orjuudessa tai työläisenä oleminen ovat eri rotuun kuulumista kuin aristokraattina ja filosofina oleminen. Se fasistinen rotuoppi, jota Evola kehittää 1930—1940-luvuilla, ei ole biologipohjaista, kuten Saksan kansallissosialistien oppi tai myytti arjalaisrodusta, vaan on lähtökohdiltaan kulttuurinen, henkinen ja yhteiskunnallinen. Hän kehitti uuden rasismin käsitteen, jonka mukaan olla rasisti on vastustaa tasa-arvoisuutta, yleismaailmallisuutta, yksilökeskeisyyttä ja järkeilevyyttä (rationalismia) sekä nationalismia ja neutraalisuutta kulttuurivertailuissa. Evola sanoutuu irti evoluutioajattelusta.

Rasismia ei pitäisi käsittää biologisoivasti vaihtoehto-oikeistolaisuuden piirissä

Jakaudumme rotuihin ”oman kohtalomme” ansiosta: yksien kohtalona (joka vain tapahtuu heille) on käskeminen ja toisten kohtalona on olla tottelevia. Vaikkakin filosofisena argumenttina tavoite ei ole selvä, poliittisena ohjelmana siitä tajuaa mitä se on aivan jokainen. Evolan mies- ja naiskäsityksen mukaan miehet ja naiset ovat omia rotujaan, joiden piirissä jotkut ovat toista parempia ja ylempiä. Jokaisen rodun sisällä on oma rotuaatelistonsa.

Oikeaa rasistista politiikkaa on huolehtia siitä, että historialtaan ja perinteiltään erilaiset ihmiset eri kansojen piirissä ja välillä pidetään sekoittumattomina toisiinsa ja kukin omaan paikkaan ohjattuna, jopa pakotettuna, ovat huonoutensa ja hyvyytensä edellyttämässä paikassa. Työläisrodun, nais-ja miesrodun ine. tulee elää erillään toisistaan, jotta kulttuurisekoitusta ei pääse syntymään. Tällä hetkellä on eri maissa poliittisia ryhmiä (Suomessa persutuslailliset), jotka haluavat pitää eri taustaiset ihmiset keskenään sekoittumattomissa tiloissa, miehet ja naiset sukupuoltaan vastaavissa tehtävissä. Tämä vaihtoeho-oikeistolaista rotu- ja kastiajattelua, jota Evola kaukonäköisesti kehitti ja jonka vaikutus näkyy kaikkialla.  

Fasistisen ajattelun kehittäminen vaihtoehto-oikeistolaisuudeksi oman ajattelun kritiikin kautta  

Kun 1940-luvun alussa ilmenee, ettei fasismi kyennyt kehittymään Evolan toiveiden mukaisesti, hän alkoi analysoida syytä tähän, joten kansallissosialismista hän päätyi ajattelemaan seuraavasti: oli osoittautunut, ette kansallissosialismi ollutkaan traditiota, koska oli tullut osaksi modernia maailmaa, tulkittiin biologismiksi ja tuli hylänneeksi kastit. Nämä olivat oleellinen osa traditiota vuosituhansia, joina herrojen ja orjien raja oli pidetty selvänä.

Evola oli optimisti ajatuksineen, että kansallissosialismi voidaan organisoida, uudelleen järjestää taantumukselliseksi vallankumouksellisuudeksi, saada mahdollisuus päästä takaisin traditioon, herrojen ja orjien selvään ja oikeaan hierarkiaan. Tähän tavoitteeseen ei voida päästä natsien pääideologin Rosenbergin Mythus-teoksen avulla, jota Evola kritikoi.

Evola Heinrich Himmlerin suosikkiteoreetikko esoteerisen natsilaisuuden piirissä

Heinrich Himmlerin suuresti arvostamana luennoitsijana Evola vietti SS-joukkojen ”pyhätössä” Wewelsburgissa ilmeisesti Himmlerin suojeluksessa (kaikki hänen ajatuksensahan eivät olleet tuolloisen virallisen opin, kansallissosialismin tai fasismin mukaisia).

Vaikkakin sota ylipäänsä oli osa sankaruuseettistä elämäntapaa, Evola katsoi sen myös välineeksi saavuttaa perinteinen imperiumi vaarallisten nationalismien ajan Euroopassa. Sota oli keino tuottaa soturieliitti, jonka elämän päämäärä oli sotaisuus. Evola antoi SS-toiminnalle ideologisen asun ja poliittisen päämäärän. SS oli sääty, eräänlainen ritarikunta, vastakkainen käsitteellisesti isänmaahan ja puolueeseen. SS alkoi tulla monikansallisen taistelijajoukko, johon koottiin uusi monikansallinen soturieliitti monista eri maista, monista eri uskonnoista ja monista eri taustoista jne.

Vuonna 1945 Julius Evola halvaantuu lopuksi elämäkseen haavoituttuaan Wienin pommituksissa neuvostoliittolaisten pudottamasta pommista. Voidaankin sanoa Evolan kirjoittaneen uudelleen fasistisen ja natsilaisen poliittisen ohjelman käyväksi vaihtoehto-oikeistolaiseksi ohjelmaksi.

Miten sanaa fasismi olisi syytä käyttää keskustelussa?

Fasismista on syytä sanoa, että samalla kun se sisältää Evolan henkilökohtaisen esoteerisen natsilaisuuden (hänhän näyttää olleen Himmlerin läheinen työtoveri), kysymyksessä on ryväskäsite, joka kattaa lukuisan määrän eri ismejä, jotka ovat eläneet julkielämää (elänevät myös piiloelämää) monien kansojen ja uskontokuntien piirissä tavoitteenaan hylätä nykyajan rappiokulttuuri ja herättää ”Ruususen unesta” traditio, jossa orjaluonteiset pysyvät orjina ja luonnostaan herrat heidät ehdottomina ja kyseenalaistamattomina valtiainaan.

Fasismi saa nimensä aateperheensä italialaisjäsenestä, Benito Mussolinin puolueesta ja sen ideologiasta, jonka mukaan valtiossa saa toden ilmaisunsa kansakunnan tahto ja historia, joten monarkkinen, kuninkaan päämiehisyyteen perustuva valtio instituutioineen säilyy ensisijaisena fasisteille tärkeälle puolueelle, joka jättää valtion osille oman itsenäisyytensä yrittämättäkään saada niissä toimineita puolueen valtaan.

Fasismeiksi sanotaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen ajan yleiseurooppalaista ja -maailmallistakin virtausta, jonka piirissä olivat auktoriteetin, eriarvoisuuden ja valtio-ohjauksen aatteita ajaneet kansalliset puolueet, jotka muuttivat vaihtelevassa määrin valtioidensa rakenteita. Biologisoivaa rasismia vierastavaa oli italialainen fasismi, suomalainen taas oli vahvasti pietistisen uskonnollisuuden leimaamaa, Saksan kansallissosialismi oli biologistisesti rasistista ja antisemiittistä. Espanjalainen fasismi oli italialisen fasismin tavoin yhteiskuntahierarkiaa korostavaa ja ylimysvaltaisuuteen pyrkivää. Osaa latinalaisten maiden fasismia leimasi yltiökatolinen klerikaalinen (pappisvaltainen) kristinusko, jonka haluttiin saada läpäisemään koko eurooppalaisen kulttuurin. Himmler Saksassa ja Evola Italiassa sen sijaan kannattivat järjestäytynyttä esoteerista uuspakanuutta ja vihasivat sydämensä pohjalta kristinuskoa sen kaikissa muodoissaan.

Fasismi maailmankuvaideologiana

Fasismi voidaan tiivistää maailmankuvaideologiaksi, johon sisältyy ajatus vahvasti historiallisin perustein (joissakin tapauksissa korostuneesti biologisin perustein) kastijakoisesta ihmiskunnasta. Giovalli Bentile oli uushegeliläinen filosofi, jonka perinnettä kunnioittavan filosofian sovellusta Italian fasismi oli toteutuneessa muodossaan.

Mussolini suuntautui infrastruktuuria vahvistavaan kehityspolitiikkaan pääosin markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Hän tuo mieleen Trumin nykyisen ajatuksen infrastruktuurin kehittämisestä ainakin tarvittaessa julisella velalla tapahtuvilla investoinneilla.

Salòn tasavalta vaihtoehto-oikeistolaisuuden, modernin ääri- tai radikaalioikeistolaisuuden, syntysijana

Monarkkista fasistista Italiaa seurasi 1943 Salòn tasavalta eli Italian sosiaalinen tasavalta oli (vaikkakin käytännössä natsien nukkevaltio) perustuslailtaan ainakin tähän mennessä sosialistisin valtio, mikä Länsi-Euroopassa on ollut. Salòn tasavallan tukijat ja ylläpitäjät, joihin kuuluivat paitsi Evola, myös Mussolini ja futuristisen taiteen perustaja Marinetti, olivat katkeria niille fasisteille, jotka pettivät liikkeen tavoitteet antauduttuaan liittoutuneille. Salòn tasavallassa taisteltiin italialaisia kansallisia partisaaneja vastaan ja annettiin ehkä merkittävin panos, mikä voidaan antaa, toisen maailmansodan jälkeisen oikeistolaisuuden kehittämiseen. Tämä Mussolinin tasavalta on jäänyt historiaan esimerkiksi fasistisesta valtiosta, jossa on päästy eroon kapitalismin ikeestä.

Donald Trumpin ”hämärimpien” neuvonantajien ideologia

Vaihtoehto-oikeistolaisuus ei ole ”porvarillista”, so. kapitalismia vapauksien ja oikeuksien suojelun reunaehdoin, ei myöskään demokraattista, vaan vallankumouksellista, vastavallankumouksellista rappeuttavan muutoksen estämiseksi (Karl Popper liittää saman ajatuksen Platonin totalitarismiin). Se on yli-ihmisyksilökultiin perustuvaa autoritäärisen järjestyksen tavoittelua, joidenkin luonnollista ylempiarvoisuutta toisiin nähden.

Steve Bannonin vaihtoehto-oikeiston ajatukset pohjautunevat Italian intellektuaalisen fasismin piirissä tehtyyn teoreettiseen työhön. Tavoitteena on yhteiskunnasta perikadon myötä hävinneen auktoriteetin palauttaminen uudessa kulttuurissa, jossa amerikkalaistumisen ja neuvostolaistumisen prosessien, teollisen, teknologisen ja taloudellisen vallankumouksen, vaikutus on tehty tyhjäksi uudella vastavallankumouksella. Tällainen vallankumousliike on jatkoa sille vastavallankumousliikkeelle, jossa aikanaan pidettiin yllä halua palauttaa auktoriteetti, jonka Ranskan vallankumous kumosi.

Euroopan ääri-, radikaali- tai fasistioikeisto (tai mitä nimeä kukin haluaa käyttää) näyttää tehneen maihinnousun Yhdysvaltoihin

Bannon on mielenkiintoinen esimerkkinä siitä, kuinka Euroopan monarkkisen äärioikeiston ajatukset ovat kotiutuneet Yhdysvaltoihin, joka on ollut tähän asti 1700-luvun suurten modernien vallankumousten myötä levinneet valistusajattelun linnake. Vaihtoehto-oikeistolaisuus, vallankumouksellinen radikaalioikeisto, jota Bannon näyttää edustavan, on nimenomaan sitä ajattelua, jonka torjumiseksi Yhdysvaltojen vapauden, tasa-arvoisuuden ja onnellisuuden tavoittelun järjestelmä on aikanaan perustettu.

Nyt sitten 1943 perustetun natsien sosialistisen nukkevaltion ideologian edustajat ovat syrjäyttäneet osassa republikaanipuolueesta perinteisen yhdysvaltalaisen konservatismin. Bannonin ajattelu ei siis ole millään tavoin osa Yhdysvaltojen poliittista traditiota. Havaitsimme äärioikeistolaisuudesta, että se on kulttuuripessimistinen historianfilosofia länsimaisen kulttuurin perikadosta ja tämän voittamisen vastavallankumouksella, jolla palataan hierarkkiseen auktoriteetteja kunnioittavaan kastiyhteiskuntaan, jonka perustana ovat soturit, jotka elävät sotaa varten.  

       

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tästä käy ilmi että Bolognan iskun takana olleet neofasistit olivat Elovalaisia. http://disinfo.com/2017/02/153525/

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Evola ehti ennen kuolemaansa(1974)Italian nuorten oikeistoterroristien kannustaja ja esikuva (vaikka olikin halvaantunut) ja nimenomaan ideologinen yhdysside Italian Mussolinin aikaisiin fasisteihin ja esoteerisen natsismiin (Himlerin SS:n),joiden maailmankuvaa hän teoksissaan kehitteli. Perikadossa olevan sivilisaation voi pelastaa vain asialleen omistautunut terroristijoukko, jolle väkivalta on elämäntapa ja identiteetin perusta, asialleen sitoutuneita, joille väkivalta ei voi olla pelkkä väline, vaan oikea tapa olla ihminen.

Ehkä on syytä muistuttaa Evolan ajattelun nationalismin vastaisuutta. Hän tavoitelee yhtä sivilisaatiota, jossa kaikkien kansakuntien piirissä sotutiaatelisto hallitsee ja käyttää orjinaan muita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset