*

timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Donald Trump presidentti heikoimmasta päästä ja Venäjä-asenne?

Donald Trump on alkanut perua lupauksiaan. Tästä merkkinä on, että Trump on alkanut esittää realistisia näkökantoja Venäjästä ja Krimin tilanteesta? Hän on odottamatta loukannut Venäjää väittämällä, ettei Venäjällä ainakaan ole oikeutta omia Krimiä itselle. Hankittuaan ensin pelkurimaisen Yhdysvaltojen arkkiviholliset myötäilijän tai maanpettäjän kyseenalaisen maineen Trump joutuu puhdistautuakseen tästä olemaan poikkeuksellisen peräänantamaton Venäjää kohtaan.

Lisäksi hän on ollut puheineen ja päivineen arvaamatin ja syitä arvaamattomuuteen on saanut arvailla jatkuvalla syötöllä, kun hänen kilenkäyttönsä on sellaiata kuin se on. Ollakseen viran vaatiman luottamuksen arvoinen Venäjän toilailujen paljastuttua Trump joutuu sen lunastamiseksi osoittamaan Venäjälle tämän surkean paikan maailmassa. Epäonnistumiseen ei ole hänellä varaa. Vuoden päästä on kongressin välivaalit, joita hänen puolueellaan ei ole varaa pilata eikä sitä paitsi Trumpinkaan, koska demokraattien voitto on mahdollinen.  

Trump on jo muistanut muistuttaa, ettei pakotteita pureta, ellei Putin korjaa luitaan Krimiltä tai Venäjä luiki häntä koipien välissä niemimaalta, joka ei Venäjälle tule koskaan kuulumaan.  

Miksi presidentti Trumpia ei miellyttänyt Venäjän valtio-ohjatun median hehkutus, jolla Putin yritti peittää yrityksensä vahingoittaa Yhdysvaltoja presidentinvaalien aikaan, ja jolla Venäjä pyrkii peittämään jälkensä.

Kuinka Putinin suus nyt pannaan? Mistä syy moiseen?

Putinin mieliharmiksi Donald Trump alkaakin antaa ymmärtää, ettei Krim ole Venäjää ja että Venäjän pitää palauttaa Ukrainalle kansainvälisen oikeuden vastaisesti vielä miehittämänsä Krim.  Mielin kielin Putinia myötäillyt liittolaisia vihollisenaan pitänyt öykkäri yhtäkkiä ilmoittaa pokkana, ettei Krim kuulukaan Venäjälle, siis lausuu sellaista, jonka pikkulapsikin ymmärtää saavan Venäjän raivoihinsa. Venäjän virallinen kanta on, että Krim on ”aina” kuulunut Venäjälle – myös silloin, kun se ei ole kuulunut. Tämä on autoritääristen hallitusten poliittista kieltä, jota ymmärtävät selkärangattomimmatkin Kremlin myötäilijät.

Onko Yhdysvaltojen hallinnon sekasortoinen tila, joka saattoi aiheuttaa sekavuuden Trumpin Venäjä-politiikassa, loppunut? Jossakin vaiheessa näytti siltä, että Trump kuuluisi itsekin niiden Venäjän asiamiesten joukkoon, jotka olivat pesiytyneet hänen lähipiiriinsä. Nyt näyttää tältä, Jää nähtäväksi onko se Trumpin hallinnon kompurointia vai viekasta peliä.

Onko tämä nyt siivottu noista Yhdysvaltojen pettäjistä? Paul Manafort oli syyllistynyt korruptiorahojen vastaanottoon Janukovitshin hallinnolta.  Carter Page oli seuraava eroaja. Kolmanneksi erosi Michael Flynn. Yksinkö jäätyään nyt Trumpin on ollut pakko hylätä ystävänsä Vladimir Putinin suuruudenhullujen suunnitelmien tukeminen?

Venäjä cyber-hyökkäyksineen Yhdysvaltoja vastaan viime vuoden presidentinvaalien aikaan on selvästikin synnyttänyt tilanteen, jossa Yhdysvaltojen tulee voida antaa Venäjälle takaisin samalla mitalla. Trumphan tekee Yhdysvalloista kääpiön jälleen, vaikkakin on luvannut aivan vastakkaista, ellei hän lopeta kuhertelua rakkaan Putininsa kanssa, jota ei ole toistaiseksi edes tavannut kasvotusten. Hänen kannattaa luopua syrjähypystä, joka on paljon vakavampaa laatua kuin presidentti Clintonin oli Monica Lewinskin kanassa.

Onko Putin vaarantanut maailmanrauhan töppäilyillään?

Putin teki virheen sekaantumalla törkeästi Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin, odotti Hilary Clintonin voittoa presidentinvaaleissa ja käytti nähtävästi törkeästi hyväkseen Trump-ääliötä ja tämän kokematonta kampanjaporukkaa sekä oli valmis käännättämään huomion itsestään Trumpiin sitten, kun Trump valitaan. Kävi kuitenkin toisin kuin Putin odotti: Trump voittikin. Hädissään Venäjä kätkeäkseen törkeät rikkomuksensa aloitti ohjatuissa medioissa Trumpin hyväksi ylistyskampanjan. Nyt on Putinin aika kokea Venäjän tekojen seuraamukset, mitä ne sitten tulevat olemaankin.

Yllätykseksi jopa itse Trumpille oli hänen valintansa presidentinvirkaan, saati hänen puoluetovereilleen, jotka olivat epäonnistuneet omissa esivaaleissa hänen nousunsa patoamisessa, ja demokraattipuolueelle. Täysin valmistautumattomana hoitamaan presidentin virkaa hän joutui siihen, siis ilman ohjelmaa ja kaikkine pätemättömyyksineen. Mistään hän ei mitään ymmärtänyt eikä ainakaan turvallisuus- tai ulkopolitiikasta, joka ensi sijassa kuului presidentinvallan piiriin.

Presidentin viran tärkeimmässä haarassa Trump oln kokemattomin. Hankkiuduttuaan vastahankaan oikeuslaitoksen ja vapaus-ja muiden kansalaisoikeuksien suojaksi rakennettujen järjestelyjen kanssa Trump antoi haastaa itsensä ja ajautua tilanteeseen, jossa hän kohtasi sisäpoliittiset rajat toimeenpanovallan käytölle. Samaan aikaan turvallisuus-ja ulkopolitikassa Trump lausui harkitsemattomia asioita ja joutui sekoitetuksi venäläismielisten kapitalistipiirien Yhdysvaltojen valtion kannalta epäisänmaallisiin hankkeisiin ja paljastui tai joutui paljastamaan pahimmat Yhdysvaltojen etua vastaan toimineet putinhenkiset avustajansa.

Vaikutelmaksi jää, että Putin pakotettiin vetäytymään Venäjän naapureihinsa kohdistuneita valtaushankkeita palvelevista pyrkimyksistään. Tämä voi olla merkki siitä, että Trumpista tulee Yhdysvaltojen historian ennennäkemättömän heikko presidentti.  

Muuttuuko myös Trumpin sisäpolitiikka?     

Onko kysymys yleisemminkin siitä, että Trump on joutunut siirtymään republikaanisen politiikan toteuttajaksi? Hankalaa on sanoa vielä tässä vaiheessa. entä onko vihdoin siis merkkejä siitä, että Trump luopuisi populistisesta oikeistoradikalismistaan, so. ajatuksestaan vahvasta velkarahoitukseen perustuvasta julkisesta vallasta, joka pakottaa kansalaiset toteuttamaan hänen ajatuksiaan. Tästäkin on vielä hankalaa sanoa.  

Eikö Donald Trump enää kuulukaan Putinin ja Venäjän asiaa ajaviin uuspopulistisiin äärioikeistoradikaaleihin, joihin hän aluksi näytti kuuluvan? Korjaako hän nyt linjansa korrektin politiikan suuntaan?  Jos hän on jo osoittautunut heikoksi presidentiksi, miesmuistiin heikioimmaksi, turvallisuus- ja ulkopolitiikassa, jossa oresidentti on vahva Yhdysvaltojen valtiosäännön ja perustuslain mukaankin, niin hän tulee olemaan heikko välttämättä sisä-ja osavaltiopolitiikassaan, jolloin maahnamuuttajat ehkä jäävät karkoittamatta ja muurit rakentamatta.       

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset