*

timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Donald Trump – maansa perustajien suurin painajainen toteutuneena!

Koska Yhdysvallat on liberaali demokratia, on yhtä oikein että Trump pannaan viralta sen vuoksi, että maan järjestelmässä kansalaisoikeudet ja -vapaudet ovat etusijalla presidentin enemmän tai vähemmän perversseihin mielihaluihin nähden, kuin hänen valintansa oli oikein kilpailijaansa pienemmällä äänimäärällä.  Miksi Trump voitti vaalit? Merkitseekö tämä muka, että hän saisi jatkaa virassaan?

Liberaalin demokratian toinen puoli on itse demokratia ja toinen puoli taas kansalaisia demokratian ylilyönneiltä suojeleva liberalistinen järjestely, joten ellei jälkimmäisen harjoittajat pysty hillitsemään yksinvaltiushankkeita, eikö kysymyksessä ole liberalismin kriisi? 

Demokratiakin voi nostaa valtaan ääliöitä, jotka on sen turvaamiseksi pantava viralta

Yhdysvaltojen laki salli Trumpin voittaa vaalit huolimatta siitä, että hänen kilpailijansa sai valtakunnallisesti enemmän ääniä. Voittaakseen Trump ei tarvinnut valtakunnallista äänten enemmistöä. Voiton syynä on voitto osavaltioissa, jotka olivat väestöltään niin pieniä, että Yhdysvaltojen laki turvasi noille osavaltioille mahdollisuuden ylipäänsä saada valitsijamiehiä ja osavaltion enemmistön äänen Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.

Nykyisin sanotaan liberaaliksi demokratiaksi edustuksellista järjestelmää, jossa edustuselimet edustavat kansaa ja riippumaton oikeuslaitos estää kansaa kollektiivina tai korporaationa ryhtymästä yksinvaltiaaksi siten, että yksilöiden oikeudet ja vapaudet on suojattu yhtäläisesti kaikille ja riippumatta siitä, mihin sukupuoliseen, kansalliseen (etniseen), rodulliseen tai yhteiskuntarakenteelliseen ryhmään itse kukin kuuluu.

Trumpi itsevaltaisen kansan tahdon julistajana enemmän tai vähemmän psyykkisesti häiriintyneenä, huonotapaisena tai sellaisena, joka järkyttää maansa presidentti-instituution vallanjakoisen tasapainosuhdetta muihin instituutioihin, on kouluesimerkki tyrannista, jollaisen synnyn estämiskesi Yhdysvaltojen perustuslaki on alun alkaen säädetty. Liberaalia Yhdysvaltojen demokratiassa on oikeusvaltiollisuus, joka estää edustuksellista järjestelmää luisumasta diktatuuriksi tai tyranniaksi. Yhdysvallat perustettiin valtioksi, joka ei olisi Euroopan monarkioiden tapaan ”tyrannien hautomo”, kuten jo Thomas Jefferson ilmoitti.  Jää nähtäväksi, toimiiko maailman vanhin tasavalta vieläkin mainitun tehtävänsä mukaisesti.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, ettei oikeuslaitoksen riippumattomuus merkitse poliissta riippumattomuutta, so. riippumatotmuutta poliittisista näkökohdista, vaan sitä, että presidentin, so. toimeenpanovallan, ja kongressin, lainsäädäntövallan, ja tuomioisituimien sekä myös osavaltioiden tulee olla tasapainossa siten, ettei mikään niistä ottaisi yksinvaltiaan asemaa. 

Vaikkakin Trumpin kuului voittaa äänissä toiseksi tulleena, hänet kuuluu panna viralta maansa poliittisen järjestelmän romuttajanakin – jotta maailman käy hyvin

Trumpin valinta maansa presidentiksi oli valtio-oikeudellisesti oikea, laillinen, siksi, että Yhdysvaltojen pieniväestöisillä osavaltioilla on kohtuuden nimessä oikeus valitsijamiesten vähimmäismäärään vaaleissa. Otettiin siis huomioon joidenkin pieniväestöisten osavaltioiden oikeus paikallisvaltiollinen oikeus vähimmäisedustukseen valitsijamiehissä, mutta sattui, etteivät näiden valitsijat enää olleetkaan demokraattipuolueelle uskollisia, vaan vaihtoivat Trumpin populismin houkuttelemina poliittista leiriä. Hänhän oli ehdokkaana republikaani – maltillisen orjuudenkumoajan Abraham Lincolnin perustamaa puoluetta, vaikkakin Trump esiintyi ainakin symbolisesti historiallisessa katsannossa puolueelleen vieraiden orjuudenpalautusteemojen puolesta.   

Vaalitappion kärsineet demokraatit olivat hekin 1800-luvulla syvän etelän puolueena yrittäneet erottaa etelävaltiot liittovaltiosta säilyttääkseen osavaltioissaan mustan väestön orjuutuksen ja mustien selkänahasta revityt puuvillasta saadut vientivoittonsa. Thomas Jeffersonin perustama antifederalistinen demokraattipuolue ehti muuttua orjuuspuolueeksi ennen, vaikkakaan se ei ollut tätä aikaisemminkin ja vaikka myöhemmin demokraatit ovat ajaneet siirtolaisväestön kansalaisoikeuksia. Toiseksi demokraattiperinteeksi voidaan katsoa lännen demokraatit eli kenraali Jacksonin demokraatit, jotka tämän presidenttikaudella syrjäyttivät itärannikon poliittisen eliitin.

Jacksonilaiset demokraatit suosivat valtion alueen laajentamispolitiikkaa ja tyhjinä Yhdysvalloille kaitselmuksen antaman maan turhan väen, intiaanien, saattamista tieltä pois. Jacksonin omaa vaalivoittoa voidaan pitää Trumpin vaalivoiton ennakkotapauksena, koska vanhan eliitin syrjäyttivät ”lännenmiehet”, asetta kantavat kansalaississit. Trump suhtautuu ainakin puheissaan latinalaisamerikkalaistaustaisiin yhtä aggressiivisesti kuin Jackson intiaaneihin, jotka omaksuivat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vapauteen ja vaurastumiseen perustuvan amerikkalaisuuden. Jacksonilaiset ”kansalaississit” Meksikon sodassa halusivat ja saivat vallatuksi puolet silloisen Meksikon alueesta ja ryöstetyksi valloitusmaan alkuasukkaisen maat – lukuun ottamatta Uutta Meksikoa, jossa ainoastaan alkuperäisomistus säilyi.

Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomio Jacksonin intiaanien vapautta ja elämää loukkaavia tekoja vastaan oli oleellinen osa tämän instituution muodostumista. Tälläkin hetkellä liittovaltion oikeudet ja myöhemmin kenties Korkein oikeuskin joutuvat käymään Trumpia vastaan oikeus- ja vapaustaistelua samaan tapaan kuin 1800-luvulla käytiin presidentti Jacksonia ja hänen demokraattejaan vastaan.   

Perustuslain loukkausten estämiseksi on oikein panna viralta Trump     

Trumpin viraltapanokin on valtio-oikeudellisesti oikein, kun maan riippumaton tuomiovalta laillisesti päätyy tähän viisaaseen ratkaisuun.  Maan edustukselliseen järjestelmään kuuluu mahdollisuus kansan saada täysin tohelo, mihinkään virkaan soveltumaton presidentti tehtäväänsä, samoin kuin mahdollisuus suojella yksilöiden kansalaisoikeuksia ja kansan perusvapauksia panemalla kylmästi tohelo pois arvokkaasta virastaan.

On asiantuntijoiden ratkaistavissa, ovatko kelpo perustelu viraltapanolle Trumpin jättiläiskokoiset mielenterveysongelmat tai ammatillinen kyvyttömyys hoitaa virkatehtäviään. Ensimmäiset presidentilliset viikot jo osoittanevat hänet Yhdysvaltojen historian epäpätevimmäksi presidentiksi. Osoittautuessaan, kun asiaa on tutkittu, vikapääksi selviin perustuslainvastaisiin rikkomuksiin, Trump voi olla syyntakeinen tai -takeeton, jolloin kummassakin tapauksessa hänet tulee panna viralta.    

Laatiessaan perustuslakia Yhdysvalloille maan perustajaisät halusivat tasapainoa suuri- ja pieniväestöisten osavaltioiden välille. Epäoikeudenmukaiseksi katsomaansa täyteen vaalidemokratiaan he siis tahtoivat lievennyksen pieniväestöisten osavaltioiden reilun kohtelun turvaamiseksi. Ratkaiseva ei siis ollut valtakunnallinen äänten enemmistö, vaan joidenkin osavaltioiden reilu kohtelu presidentinvaalissa.

Yhdysvaltojen perustuslaillisen ajattelun juurilla

Repubkaanien puolue nimessä esiintyy sana republikaanit, jolla ei ole juurikaan mitään tekemistä puolueen nykyisen ideologian kanssa. Republikaanit puolueena on eurooppalaistyyppinen konservatiivi- ja oikeistopuolue. Sanalla republikaani on historiallisessa katsannossa Yhdysvalloissa luonnehdittu henkilöä, joka kannattaa republikaanista ideologiaa, so. aina tasavaltalaisen Rooman ajoilta juontuvaa politiikkakäsitystä. Käsityksensä he perivät suurelta kreikkalaiselta poliitikolta ja historioitsijalta nimeltä Polybios, joka vaikutti Yhdysvaltojen perustajiin. Hän oli ennen roomalaisten vangiksi joutumista vastustanut Roomalle myönteistä kreikkalaista suuntausta. Hänelle selvisi Talentumin sodan (282—272 eaa.) aikaan Rooman tulo suurvallaksi, minkä jälkeen hän alkoi pohtia syytä Rooman menestykseen ja painotti syynä Rooman valtiomuotoa, jossa aateliston ja kansan vallat olivat tasapainossa ja patriisien ja plebeijien konflikti oli perustuslailla säädelty. Hänen ajattelussaan oli peripateettisen eli aristoteelisen valtio-opin vaikutusta. Niccolo Macchiavellin teos Valtiuolliset mietelmät (suomennettu) on saanut teeseihinsä pääajatuksia juuri tästä perinteestä. Yhdysvaltojen valtion perustajat ominen oppeineen nojautuivat tähän aateperinteeseen.

Yhdysvaltojen edustuksellinen järjestelmä on ajateltu alkuaan valtiomahtien tasapainoon perustuvaksi ns. sekamuotoon saatetuksi valtioksi, jollainen ei ole missään nimessä monarkia, pikemminkin kuin täydelliseksi demokratiaksi. Järjestelmän puolustajat ovatkin, vaikkakin ovat jakaneet tämän vakaumuksen, jakautuneet siten, että toiset ovat ryhtyneet aristokratian tai harvainvallan kannattajiksi, toiset taas demokratian kannattajiksi, so. mahdollisimman monen oikeudet ja edut huomioon ottaviksi. Kuningasajatuksena oli vastustaa populismia, jolla tarkoitettiin kreikan demagogia sanalla tavoitettavaa kansankiihotusta.

Demagogian avulla jo antiikin Ateenassa aktivoitiin syntyperäisten ateenalaisten köyhtynyttä osaa – syntyperäisistäkin äänivaltaa oli vain miespuolisilla. Naisten, maahanmuuttajien ja orjien ei Ateenassa kuulunut vaivautua. Vasta latinan kielen myötä demagogiaa (kansankiihotusta) alettiin sanoa populismiksi. Myös Perikleen myöhemmin ihannoitu, osin oikeutetustikin, demokraattihallinnon jälkeinen demokraattihallinto toi näkyviin ”täydellisen” demokratian vaarat.

Perikleen piiriin kuulunut kuuluisa luonnonfilosofi Demokritos lähentyi historioitsija Thukydideetä ja tämän ajatusta yhdistelmähallitusmuodosta, joka ei ollut demokraattinen jyrkästi eikä oligarkkinenkaan (harvainvaltainen). Tavoitteena olikin jakaa valtaa, oikeuksia ja tunnustusta tasapuolisesti harvalukuisille rikkaille ja köyhille jakava yhdistelmävaltio (so. Krasis/Kresis).

Vanhassa terminologiassa demokratia oli rahvaan, tavallisen kansan (tai köyhien) hegemoniaa eli ylivaltaa ja oligarkia varakkaiden vastaavaa valtaa. Aristoteleella oli oma muunnelmansa yhdistelmävaltiomuodosta, jota myös voi pitää Yhdysvaltojen valtiomuodon edeltäjänä.                

Tärkein osa liberaalista demokratiasta ovat järjestelyt, jotka estävät itse kansaa tekemästä sille itselle haitallisia tai tuhoisia päätöksiä. Järjestelyt eivät ole demokratiaa, vaan järjestelyjä, joilla estetään ajoittain sattuvat huonojen päätösten kaikille vahingolliset seuraamukset.  

Yhdysvaltojen perustajaisien tavoittelema ”valistuneiden” kansalaisten enemmistö (erotuksena kaikkien kansalaisten enemmistöstä) paradoksaalisesti johti tällä kertaa siihen tapaturmaiseen lopputulokseen, että nyt presidentinvirassa on maan historian valistumattomin tässä virassa koskaan ollut henkilö.

Huolimatta mahdollisesta reiluudestaan joillekin osavaltioille Trumpin valinta on epäreilu paitsi Yhdysvalloille, myös koko maailmalle henkilön täydellisen epäpätevyyden vuoksi. Jälkimmäinen on puolestaan hyvä syy panna viralta Donald Trump. Historiallisesti uutta Yhdysvaltojen poliittisessa järjestelmässä on se, että vaalijärjestelmän pieniä osavaltioiden reiluun kohteluun pyrkivät järjestelyt tuottavat tahattomasti viran edellytyksiin nähden kelvottoman presidentin. Tästä tilanteesta on kuitenkin haittaa vain silloin, kun Yhdysvaltojen riippumaton oikeusjärjestelmä ei jostkain syystä toimi. Toivottavasti se toimii Trumpin tultua valituksi ja panee Trumpin viralta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

On selvää, ettei presidentti voi toimia ilmiselvästi perustuslakia rikkoen kokonaista vaalikautta. Kutsu valtakunnanoikeuteen, amerikaksi impeachment, tulee kuitenkin ennen pitkää jostakin nimenomaisesta rikkomuksesta, ihan pelkkä yleinen epäpätevyys siihen ei riitä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kun Trump jatkaa tuolla tavalla kuin norsu porsliinikaupassa haaste valtakunnanoikeuteen tulee pian. Republikaanit itse ovat jo kypsyneet ajatukseen että hänet pitää saada pois mahdollisimman nopeasti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ei arvannut Marttisen Jussi,että yhdysvaltoihin saadaan tällainenki presidentti.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Trumpin valinta johtui enemmän sekä dem- että rep-eliitin totaalisesta epäonnistumisesta, kuin Trumpin omista ansioista.

--

Porsliinikaupassa pyörisessään Trump tulee myös kaataneeksi USA:n jättimäisen velkavuoren. Trumpin talousohjelma on erittäin inflatorinen josta seuraava korkopiikki saa velkavyöryn liikkeelle.

http://www.usdebtclock.org/

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Noin se menee, kun veroja alennetaan, rapisee liittovaltion tulopohja vastaavasti. Menojen puolelle taas tulevat mm. muurin rakennuskulut. Jos tuolla asetelmalla valtio ei velkaannu lisää, niin ei sitten millään.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Littovaltion budjetissa tulot kattavat jotakuinkin tarkkaan puolustus-,sosiaali- ja terveysmenot.Loppu on on rahoitettava velalla. Reaganin virittämä ansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Trumpin erottaminen on vaikeaa, kun korkein oikeus on hänen kannattajiensa miehittämä. Kaiketi mahdollinen erottamispäätös menisi vielä korkeimpaan oikeuteen?

Yhdysvaltain demokratia on loppujen lopuksi aika hataralla pohjalla - nimenomaan kun on kyse demokratian virheiden korjaamisesta.

On melkoinen paradoksi, jos demokratian tuottama virhevalinta avaa tien tosiasialliselle diktatuurille.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Käsittääkseni valtakunnanoikeutena toimii kongressi, eikä senaatin päätöksestä ole valitusoikeutta. Se täytyy kuitenkin tehdä kahden kolmasosan enemmistöllä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Impeachment#United_S...
https://en.wikipedia.org/wiki/Impeachment_in_the_U...

Yhtään presidenttiä ei ole valtakunnanoikeudessa tuomittu. Nixonkin ehti erota itse.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Presidentin viraltapanoon on tietääkseni kaksi tapaa. Hänet voidaan erottaa lain rikkomisen takia tai hänet voidaan julistaa kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa.

Lain rikkomista koskevan syytteen nostamisesta päättää edustajainhuone yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Syytteen läpimenoon tarvitaan senaatissa 2/3 osan enemmistö. Syytteen nostaminen ei estä presidenttiä hoitamasta virkaansa.

Toinen tapa on presidentin julistaminen kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa. Tämän voi tehdä varapresidentti yhdessä hallituksen enemmistön kanssa. Valta siirtyy tällöin välittömästi varapresidentille, josta tulee virkaa tekevä presidentti. Jos presidentti vastustaa kyvyttömäksi julistamista, asian ratkaisee kongressi, jossa kyvyttömäksi julistamiseen tarvitaan molemmissa kamareissa 2/3 osan enemmistö.

Vaikka häly on nyt ollut hirmuinen, en oikeastaan usko, että erottaminen näillä näytöillä onnistuu. Vastustus perustuu enemmän poliittisiin mielipiteisiin kuin lailliseksi erottamisperusteeksi kelpaaviin asioihin. Tietysti voi käydä niin, että näyttöjä tulee lisää, ja silloin tilanne voi kyllä muuttua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#9 ja #11
Kiitokset tiedoista. Voimme siis keskittyä miettimään, löytyisikö republikaanienemmistöisestä edustajainhuoneesta määräenemmistö Trumpin kaatamiseen, jos selvä aihe löytyy. Jos Trumpin touhu oikein hulluksi kääntyy, voinee republikaanikin äänestää pelin poikki. Tuleehan sentään oma mies tilalle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kun olin asevelvollisuusaikani alussa Niinisalossa Porin prikaatin patteristossa, niin meillä oli tapana sanoa, että ei oteta rykmentin murheita, kun olemme vain patteristosta. Samassa varuskunnassa oli nimittäin myös Satakunnan tykistörykmentti. Sama neuvo teille Trumpin hommista yöunenne menettäneille.

USA:ssa on parempi demokraattinen järjestelma kuin valtaosassa muita demokraattisia maita. Osoituksena siitä on, että siellä on pakotettu viralta presidentti Nixon, kun hän syyllistyi rikollisiin menettelyihin Watergate-skandaalissa.

Kyllä Trump koettelee USA:n demokraattisen systeemin rajoja, mutta systeemi pistää rajat myös Trumpille. Do not worry, be happy.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Blogistin mainitsema yleinen epäpätevyys ei ole erottamisperuste valtion päämiehelle missään päin maailmaa.
Pitää olla jotain spesifistä ja erittäin vakavaa lain rikkomusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten kommentissa No.:11 mainitaan presidentti voidaan myös julistaa kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa.

Niitä spesifisiä keissejä alkaa jo olla useampia. Ei hän muutoin olisi syvästi riitaantunut oikeuslaitoksen kanssa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Trump on juuri omin käsin poiminut varapresidentin ja ministerit.
On epärealistista ajatella, että nämä alkaisivat heti puremaan hyväntekijänsä kättä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #19

Ministereiltä tässä ei kysytä mitään. Varapresidenttiä kiinnostanee presidentin virka ja kansanedustajia puolueen maine.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #20

J-P, kommentista #11:

"Toinen tapa on presidentin julistaminen kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa. Tämän voi tehdä varapresidentti yhdessä hallituksen enemmistön kanssa."

Eivätkö hallituksen jäsenet ole ministereitä?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Joo, totta, mielessäni oli vain se ensimmäinen tapa. Enkä kyllä usko, että tämä hullun papereiden järjestäminen käytännön vaihtoehto onkaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Tässä koko tarina tuosta 25. lisäyksestä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Twenty-fifth_Amendme...

Mutta, kuten varmaan molemmat arvelemme, tämän hallituksen ministerit ovat pomoaankin kajahtaneempia.

Kappas muuten, 25. lisäys täyttää 50 vuotta perjantaina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suoraa tekstiä! Ei jäänyt kysymysmerkiksi käsityksesi Trumpista.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Monen vuosikymmenen jälkeen Usa sai vihdoin viimein itselleen kunnollisen presidentin. Miehen, joka ei ole globalistien ja NWO:n sätkynukke ja käskyteltävä.

Tämä on hyvä asia koko bollimme kannalta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi nyt on vähemmän demokraattinen "oikeusvaltio", vieläkään ei kysellä perustuslain perään vaikka markka hävitettiin perustuslaista äänestämättä, pelkällä pääministerin tiedonannolla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ilmeisesti handlerisi ei osaa suomea, kun hänelle täytyy monta kertaa viikossa kertoa, että eduskunta nimenomaan äänesti 1. siitä tiedonannosta vuonna 1998 2. uudesta perustuslaista kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa 1998 ja 1999.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei tuossa äänestyksessä edes mainittu markkaa, puhumattakaan että olisi edetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ei tietenkään mainittu, koska markka poistui.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä liberaalia yhdysvaltojen demokratiassa on?

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Kiitos tähänastisesta keskustelusta. Kysymykseen, mitä liberaalia Yhdysvaltojen demokratissa on?

Mielestäni vastasin kysymykseen tekstissäni, jolloin vastaus – jonka kannattaa toistaa – oli seuraava: liberaaliksi sanotaan demokratiaa (kansanvaltaa), kun tässä valtiojärjestelmässä on myös toteutettu erinäisiä historiallisesti liberalismiin pohjautuneita järjestelyjä kansalaisten vapauksien ja poliittisten oikeuksien takiksi. Nämä ovat laillisia tapoja estää myös enemmistön hillittömät ja hirmuvaltaisetkin kansaa ja ulkopuolisiakin osapuolia vahingoittavat päätökset, joiden tavoittelijoita tukemaan kansaa on onnistettu kiihottamaan. Oikeusvaltio-, vallanjako- ja yksilön oikeusturvaperiaatteet voidaan toteuttaa ilman demokratiaa tai yhdessä tämän kanssa, jolloin jälkimmäistä sanotaan liberaaliksi demokratiaksi.

Liberaalissa demokratiassa demokratian ”itsepuolustus” perustuu em. mainittujen oikeuksien ja vapauksien tehokkaaseen turvaamiseen.
Onnetonta tietenkin on, jos nuo liberalistiset järjestelyt osoittautuvat inhimillisen epätäydellisyyden vuoksi tehottomiksi ja aivan liikaa aikaa sekä vaivaa kysyviksi.

Periaatteessa voi olla muunkin laista demokratiaa, koska demokratiahan voi merkitä myös kansalla käytössä olevaa päätösvaltaa, jota enemmistö voi käyttää vähemmistöjen tai jopa itsensä vahingoksi. Sanalla demagogia tai populismi on usein tarkoitettu kansanvallan eli demokratian ei-toivottuja muotoja, joiden vaara nykyisessä poliittisessa tilanteessa Yhdysvalloissa ja Euroopassa silmin nähtävissä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tuuleen huutamista.

Trumpin toista kautta odotellessa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sinä olet kuitenkin lukenut tämän. Tuuleen huutamisessa ei sinänsä ole mitään huonoa. Sisältö ratkaiseen. Tuulen mukana huutaminen voi olla ajattelematonta ja on usein.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset