timoandersson Yksilön vapauden puolesta

Onko pääministeri Juha Sipilän talousajattelu riittävän ajanmukaista?

Olisiko pääministeri Juha Sipilän ja hänen hallituksensa pitänyt enemmän pysyä kansantaloustieteen kehityksessä mukana, jotta maamme pelastuisi taloudelliselta ahdingolta? Mikä on nykyhallituksen käsitys markkinataloudesta ja julkisesta vallasta?

Nobelisti Joseph E. Stiglitz on osallistunut itse sen tutkimustuloksen osoittamiseen, että markkinat yksinään johtavat tehokkaaseen lopputulokseen vain tietynlaisin reunaehdoin, joita ovat täydelliset markkinat tai täydellinen informaatio (”tieto”). Tämä voidaan tulkita – jos jompikumpi näistä on epätäydellistä, niin markkinat epäonnistuvat eli johtavat tehottomaan lopputulokseen. Tutkimustuloksen ovat esittäneet formaalisen matemaattisesti Gerald Debreu (vuoden 1983 nobelisti) ja Kenneth Arrow (nobelisti 1972).

Mitä on markkinafundamentalismi? Toteuttaako hallituksemme sitä?

Nimitystä markkinafundamentalisti käytetään talouspoliitikosta, joka kiistää nämä ehdot, väittäen, etteivät markkinat epäonnistu milloinkaan, vaan ne yksinään lähes aina johtavat tehokkaaseen lopputulokseen. Ajatuksena on klassisen anarkismin – tämän ajatustavan klassisliberalistisen muunnelman mukaisesti – ettei valtio ole vain tarpeeton, vaan myös haitallinen. Taloudellinen anarkia on itsesäätelyä, jossa ”näkymätön käsi” (Adam Smithin metaforalla puhuen) eli voittomotiivi tai ”markkinavoimat” ajavat taloutta tehokkaisiin lopputuloksiin – metaforan mukaan kuin sitä ohjaisi näkymätön käsi. Kristillisen ajattelijan (pääministeri Juha Sipilä?) päässä voidaan ajatella Jumala tai kaitselmus. Ajatus voidaan nähdä palautuvaksi antiikinajan stoalaiseen tasapainon ideaan.

Stiglitz on informaation kansantaloustieteilijä, joka painottaa markkinafundamentalistin kiistämiä reunaehtoja, joiden täsmennyksin Adam Smithin teesi on pätevä. Perustulos, ettei kilpailutasapaino ole tehokas (Pareto-tehokkuuden) merkityksessä, jos informaatio ja markkinat ovat epätäydelliset, osoitetaan artikkelissa: J. E. Stiglitz ja B. Greenwald: ”Externalities in economies with Imperfect Information and Incomplete Markets” (Quarterly Journal of Ecomomics 101 (2) (toukokuu 1986) ss. 229—264).  Koska kellään ei voi olla täydellistä tietoa toisistaan, itsestään tai maailmasta, oletus täydellisestä informaatiosta ei vastaa maailman oloja, vaan on niin sanotusti idealisoiva liiankin kanssa.

Täydellisten markkinoiden mallin, johon hallituksemme luottaa, suurin anti onkin siinä, että se auttaa ymmärtämään, mistä syystä markkinat eivät toimi täydellisesti empiirisessä eli aisteillamme havaitsemassamme maailmassa.  Tässä maailmassa markkinat usein epäonnistuvat tai on aloja, joissa ei ole markkinoita olenkaan. Edellä kuvattu tutkimustulos näyttää vahvistavan sen, että on suotavia valtion väliintuloja, jotka parantavat markkinoiden tehokkuutta.

Miksi pääministerimme Juha Sipilä ei ole valmis investoimaan tuollaisiin väliintuloihin, vaan luottaa pikemminkin markkinoiden anarkiaan? Mikä markkina-anarkismissa on niin houkuttelevaa? Miksi hallituksemme on viehättynyt markkina-anarkismista? Juha Sipilän hallitus on vakuuttunut siitä, että Suomen talous kannattaa jättää oman onnensa nojaan.   

Pääministerimme Juha Sipilä näyttää luottavan klassisen anarkismin liberalistisen muunnelman mukaiseen malliin 1700—1800-luvuilta. Tämä merkitsee Stiglitzin tieteellisempänä suositteleman mallin hylkäämistä. Jälkimmäisen mukaan lähes aina informaatio on epätäydellisessä maailmassa epätäydellistä, joten markkinat voivat epäonnistua tehokkaan lopputuloksen tuottamisessa. Tarvitaan vastavoimaksi jokin, mihin valtiokin voidaan kelpuuttaa – mikä ainakin periaatteessa voi korjata tilanteen, kun markkinat epäonnistuvat. Epätäydellisessä maailmassa valtiokin voi toki epäonnistua korjausliikkeessään.

Keskustelen Adam Smithin ajattelun yhteydessä anarkismista, johon hänellä on yhteys stoalaisten filosofisten vaikutteidensa vuoksi. Tämän hellenistisen koulukunnan perustaja oli kyynikkojen oppilas Zenon kreetalainen (Khitonin kaupungista; kriittinen Platonin Valtio-dialogin/-teoksen valtio-oppia kohtaan), jota pidetään anarkistisen poliittisen teorian ensimmäisenä filosofisena edustajanana.

Markkinafundamentalistin ”synnynnäinen tieto kaikesta, aivan kaikesta”

Markkinafundamentalisti uskoo markkinaosapuolilla olevan itsestään ja toisistaan täydellinen tieto, myös tieto siitä, mitä kukin tietää jokaisen toisen tietävän toisistaan. Voi olla, että kun kohtaamme toisemme markkinoilla siis me kaikki tiedämme, että myös toinen ihminen tietää minun tietävän hänestä sen, minkä hän tietää minusta.

Täydellinen tieto äärimmillään merkitsee täydellistä tietoa myös siitä, että kaikki meistä tiedämme toisistamme kaiken. Työmarkkinoilla jokainen työnantaja tietää jokaisesta työnhakijasta tämän mieltymykset, toiveet ja palkan, josta on valmis tarjoutumaan työhön, ja jokainen työnhakija tietää jokaisesta työnantajasta tämän mieltymykset, toiveet ja palkanmaksuvalmiudet. Kun taloudelliset toimijat sitten toisensa kohtaavat kilpailullisilla markkinoilla, työnantaja ja työnhakija löytävät toisensa ja työstä maksetaan kumpaakin tyydyttävä palkka, joka on kahden kauppa eikä ole kenenkään kolmannen korvapuusti, sillä jokaisesta palveluksesta ja tavarasta maksetaan korvaus.

Juha Sipilä tietää (kenties jumalallisen johdatuksen vuoksi), että ne, jotka tuovat vientituotteitamme maahansa, haluavat ostaa ne, kun myyntihintamme on alempi kuin nyt. Mistä hän on saanut tämän tiedon? Mistä hän tietää, että vienti alkaa ”vetää”, ennen kuin kotimarkkinat kurjistuvat tyystin? Tämä ehkä tapahtuu, jos leikkaukset viedään loppuun asti.  Tuohon kysymykseen hän ei liene antanut vastausta.        

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat